masutoaitemu

【マストアイテム】 Japanese noun : must-have, essential item

Laskeudutaan jouluun

with 2 comments

Hyvää ensimmäistä adventtia! Joko otitte joulukoristeet esiin?

Happy Advent Sunday! Are you already in full Christmas season mode? I am, for the first time in years. This crazy year´s silver lining is definitely the slower pace of life which means more time to prepare for Christmas slowly, day by day. I started decorating last week end with seasonal flowers and today I´m taking out a big part of our ornaments. I´ve also booked us theatre “tickets” to see A Christmas Carol via live streaming. I´m grateful not all Christmas activities have been cancelled!

Joulu on lempijuhlapyhäni, mutta viime vuosina en ole päässyt sen tunnelmaan kiinni. On pitkä työvuosi takana, pimeä vuodenaika vie viimeisetkin tuhkat pesästä ja vuodenaikaan kuuluva hauskanpito tuntuu velvollisuuksilta. Vietä pikkujouluja, osta lahjat, muista kortit. Joku vaatii jotain koko ajan, kaikkein kovaäänisimmin ääni oman pään sisällä. Jouluna pitää olla siistiä, pitää nähdä ihmisiä, pitää ideoida ja kokata näyttävä illallinen. En ole tätä sanonut kenellekään ääneen, mutta viime vuonna vain toivoin, että aaton ns. virallinen osuus olisi ohi ja saisin olla rauhassa. En muista mitä söimme tai mistä puhuimme illallisella. Sellainen ”puitteet kunnossa, mutta sydän ei mukana” ankea olo.

Tänä vuonna tuntuu pitkästä aikaa siltä, että joulu on muutakin kuin stressipesäke. Ostin viime viikonloppuna ensimmäiset joulukukat ja tein niistä ison asetelman olohuoneen sivupöydälle. Aamuisin tungen naamani kiinni hyasintteihin ja hengitän joulun kehoon. Ostin myös joulukalenterikynttilän, sellaista meillä ei ole ollutkaan muutamaan vuoteen. Ajattelin polttaa päiviä pois aina aamiaisella. Tänään, ensimmäisenä adventtina, otan joulukoristeet esiin ja laitan kodin jo todella jouluisen näköiseksi. Eilen siivottiin varta vasten tätä varten, lattioiden jynssääminen tuntui kerrankin hauskalta, kun sen teki joulutunnelman eteen. Ai niin, ostin myös liput Tampereen teatterin Saiturin joulu -näytelmän livestreamaukseen! Ihanaa, ettei joulutapahtumiin osallistumisen perinne ihan kokonaan jää pois. Teatteri järjestää kolme näytöstä, ja lippuja voi ostaa täältä.

Lahjoista en vielä tiedä, mutta mielessä muhii ideoita ruokalahjoista, Siskolle voisin tehdä äidin reseptillä pähkinäkakun, äidille voisin tehdä maksapateeta. Isälle vien palvelutaloon pähkinäsuklaata, ja hoitajille täytyy viedä vähintään konvehtirasia tai joulukahvia ja -teetä.

Ruokalahjoista ja joululahjoista puheen ollen: tältä sivustolta voi käydä ostamassa kerralla vaikka useamman helsinkiläisen ravintolan lahjakortteja lahjaksi. Itse ostan perheen yhteislahjaksi ensi vuodelle ravintolaelämyksiä yhteisiin suosikkipaikkoihin Vinkkeliin, Alexanderplatsiin ja Saslikiin, sekä muutamaan uuteen paikkaan.

Ulkona sataa juuri nyt lunta ja sekin on vaan ihanaa. Huomaatteko, millaisessa joulu-hybriksessä elän? 😀

Written by riitta

29.11.2020 at 10:59

Nopea illallinen: tuoretomaattipastakastike

with 10 comments

Sukkelasti valmistuvan pastan eri osat, kastike ja pastan keittäminen, ehtivä samassa ajassa valmiiksi. Täydellistä arki-iltoihin, etenkin silloin, kun sormet hamuavat ruoan kotiinkuljetusappia…

A good weekday dinner is simple and fast to make. I often make a fresh tomato pasta sauce with a hint of chili to keep it extra fresh! See below for the recipe in English.

Aivan aluksi täytyy alleviivata, että ruoan valmistumisaika perustuu pastan keittämiseen menevään aikaan, valitse siis sellainen pasta, jota pitää keittää vähintään 10 minuuttia. Kirsikkatomaattien lisäksi voi tietenkin käyttää tavallisia tomaatteja tai mitkä nyt kaupassa kypsemmiltä näyttävätkään. Chilin määrää voi vähentää, mutta laita edes ropsaus, pieni polte piristää kastiketta kivasti.

Kastike säilyy suht pitkään jääkaapissa, jos innostut tekemään tuplasatsin. Pastakastikkeen ohella sitä voi käyttää pizzassa.

TUORETOMAATTIPASTAKASTIKE NELJÄLLE:

  • 400 g spaghettia
  • 0,5 dl oliiviöljyä
  • 2 rasiaa kirsikkatomaatteja
  • 1 punasipuli
  • 1 tuore chili
  • 1 iso valkosipulinkynsi
  • 1 tl sokeria
  • suolaa ja mustapippuria maustamiseen
  • puolikas puntti basilikaa, lehdet riivittyinä

Laita pastan keitinvesi kiehumaan ja samalla paistinpannuun öljy kuumenemaan. Huuhtele tomaatit ja halkaise ne, silppua punasipuli ja chili. Laita kaikki pannulle. Anna kypsyä ja muhia öljyssä hiljalleen, vähennä lämpöä tarvittaessa. Tavoitteena on saada aikaiseksi mukavan pehmeä mössö.

Laita pasta kypsymään kunhan vesi kiehuu. Muista lisätä reilusti suolaa keitinveteen!

Kun pastalla on enää noin pari minuuttia aikaa jäljellä, raasta valkosipuli kastikkeen sekaan ja mausta sokerilla, suolalla ja mustapippurilla.

Valuta pasta lävikössä ja kaada tarjoiluastiaan. Sekoita kastike joukkoon ja riivi lopuksi basilikan lehdet sekaan.

SLIGHTLY SPICY FRESH TOMATO PASTA SAUCE FOR 4

  • 400 g spaghetti
  • 500 g cherry tomatoes
  • 1 red onion
  • 0,5 dl olive oil
  • 1 fresh chili
  • 1 big clove of garlic
  • 1 tsp sugar
  • Salt and black pepper for seasoning
  • Half a bunch of basil, leaves picked

Put the water on to boil and start heating the oil in a frying pan. Rinse the tomatoes and halve them, then finely chop the red onion and chili. Add them to the pan. Allow to cook and mash together in the oil slowly, reduce the heat if necessary. The goal is to get a nice soft paste.

When the water boils, add a generous amount of salt and the pasta.

When the pasta has a couple of minutes left to cook, grate the garlic in the sauce and season the sauce with sugar, salt and black pepper.

Drain the pasta and pour into a serving dish. Stir in the sauce and finally add the basil leaves.

Written by riitta

23.11.2020 at 11:01

Mehevä appelsiinikakku

with 6 comments

Jouluntuoksuiseen appelsiinikakkuun tulee kaksi kokonaista appelsiinia kuorineen kaikkineen.

Tästä tulee mehevä ja makea, mutta silti raikas kakku. Ja siihen tosiaan laitetaan kaksi appelsiinia niin sanotusti nahkoineen päivineen, mikä oli minusta hauska ajatus.

Löysin ohjeen alun perin YouTubesta, ohje löytyy tekstinä täältä. Kuten lähes kaikki kakut, tämäkin on parhaimmillaan tekeydyttyään yön yli. Kakku olisi varmasti aivan omiaan vaikka Tapaninpäivän lounaan jälkiruokana.

PS: Jos tekisin kakun vain aikuisille, käyttäisin tomusokerikuorrutteen nesteenä Cointreau´ta…

English summary: This orange cake smells and tastes like Christmas! The recipe uses two whole oranges, peels and all which for some reason sounds great to me. The cake is wonderfully light but still succulent. I found the recipe here.

Ainekset kakkuun:

  • 225 g voita
  • 250 g sokeria
  • 3 kananmunaa
  • 2 kokonaista appelsiinia
  • 315 g vehnäjauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • ¼ tl suolaa

Ainekset kuorrutukseen:

  • 185 g tomusokeria
  • 3-4 rkl appelsiinimehua

Ota voi hyvissä ajoin huoneenlämpöön pehmenemään. Laita uuni lämpenemään 165 asteeseen.

Lohko appelsiinit noin kuuteen lohkoon kukin, poista mahdolliset siemenet (ja mahdolliset kovat kannat). Aja lohkot tehosekoittimessa melko tasaiseksi mössöksi, joitain sattumia voi jäädä.

Vaahdota voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi yleiskoneella tai käsivatkaimella. Sekoita joukkoon kananmunat yksitellen. Lisää sitten appelsiinimössö ja sekoita. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja sekoita nekin pienemmissä erissä muun taikinan joukkoon.

Kaada taikina jauhotettuun kakkuvuokaan ja paista uunissa noin 45–50 minuuttia. Anna jäähtyä kunnolla ennen kuin valutat kuorrutteen kakun päälle.

Written by riitta

16.11.2020 at 09:54

Kategoria(t): Ruoka

Tagged with , ,

Kuukauden parhaat: marraskuu

with 6 comments

Marraskuun toinen tiistai on hyvä päivä julkaista kuukauden hyvät havainnot ja tuotteet! Edellisen listauksen voit lukea täältä.

Ennen kuin päästään päivän aiheeseen haluan hehkuttaa viime päivien säätä, miten ihania kuulaita ja aurinkoisia päiviä olemmekaan saaneet. Satunnaiset lonkeropäivätkään eivät haittaa, kun välissä on valoisampaa. Tätä jatkossakin, kiitos. (Muistelen kauhulla viime lotisevaa marraskuuta, jolloin taisin käyttää useammin kumppareita kuin talvikenkiä. Puistatus!)

Paras kosmetiikkatuote

Medik8:n silmänympärysvoide on superkosteuttava ja ravitseva voide kuiville silmänympäryksille. Silmät joutuvat kovalle koetukselle talvisin, ja nyt aivan erityisesti, kun tihrustetaan näyttöjä lähes koko työpäivän (ja vielä vapaallakin). Medik8-tuotteita saa useasta nettikaupasta, ainakin Skincitystä, Kicksin verkkokaupasta ja Yliopiston Apteekin verkkokaupasta. Sanovat tätä yöllä käytettäväksi tuotteeksi, minä käytän myös aamuisin.

Paras suoraveloitus

Ostin alun perin Storytelin kuukausitilauksen kunnellakseni äänikirjoja juoksulenkeillä. Sitten tajusin, että hetkonen, kirjojahan voi myös lukea sen kautta… Storytelin ansiosta olen saanut luettua enemmän suomeksi, niin kotimaisilta kirjailijoilta kuin käännöskirjallisuutta. Kindlelle (joka minulla siis myös on käytössä) ei käsittääkseni saa laisinkaan, tai ainakin hyvin vähän, suomenkielisiä kirjoja. Tämä on harmittanut, sillä toki lukisin mielelläni kotimaistakin tuotantoa. Enkä vähiten siksi, että työkseen kirjoittavan pitää mielestäni paitsi kirjoittaa paljon, myös lukea paljon.

Paras lukuvinkki

Sorry, nyt on pakko venyttää omia sääntöjäni, mutten osannut valita kahden välillä. Suon villi laulu (Delia Owens) ja Keskiyön kirjasto (Matt Haig) olivat molemmat hykerryttävä lukukokemus, kumpikin vähän eri syistä.

Suon villi laulu on jännä sekoitus romaania ja murhamysteeriä. Tarina sijoittuu Pohjois-Carolinan kosteikoille. Pienen kylän silmäätekevän perheen poika löytyy tapettuna, ja kyläläiset syyttävät ”ulkopuolista” eli jo pienestä tytöstä itsensä kasvattanutta köyhää Kyaa. Viis siitä, että hän on julkaissut kaikessa hiljaisuudessa uraauurtavia luontokirjoja suoalueen kasveista ja linnuista. Kya ei kuuluu joukkoon, koska tulee huonosta perheestä. En kerro juonipaljastusten pelossa lisää, vaan suosittelen lukemaan!

Keskiyön kirjastossa elämästään ja tekemistään valinnoista ahdistunut nuori nainen tekee itsemurhan, mutta päättyykin lopullisen pimeyden sijaan kirjastoon, jossa hänelle tarjoutuu tilaisuus kokea erilaisia elämiä, jos hän olisi tehnyt erilaisia valintoja. Mitä olisi tapahtunut, jos hän olisi jatkanut uimaharrastustaan? Tai mennyt naimisiin sen yhden poikaystävänsä kanssa? Hyvin kirjoitettu, ajatuksia synnyttävä tarina.

Paras nettikauppa

Me+Em onnistui väsyttämään minut Facebook-mainonnallaan viimein klikkaamaan itseni kauppaan asti. Ja tekemään tilauksen. Tykästyin aitoihin materiaaleihin, värien käyttöön ja vaatteiden monikäyttöisyyteen. Mielenkiintoiset yksityiskohdat tekevät esimerkiksi perusneuleista hauskempia. Ostin kuvan silkkipuseron, joka tuntuu aivan ihanalta päällä. Pitkät kangaskaistaleet voi solmia kuten kuvassa vain kevyesti yhteen, tai sitten löysälle rusetille. Kaistaleet ovat riittävän pitkät myös solmittaviksi niskan taakse, jolloin puseron ilme muuttuu täysin. Myös vetoketjulla voi pelata sen mukaan, miten paljon haluaa paljastaa ihoa.

Kuvat: me+em:n verkkokauppa

Paras tv-vinkki

No Belgravia tietenkin! Julian ”Downton Abbey” Fellowsin kirjaan perustuva minisarja alkaa Waterloon taistelua edeltävinä päivinä ja hyppää sitten yli 20 vuotta eteenpäin. Jännitteitä aiheuttavat niin romanssit, perintöä kärkkyvät pahikset kuin kuilu aristokraattien ja kiihtyvää taloudellista nousua tekevän keskiluokan välillä. Sarjassa on taitavat näyttelijät, mahtavat hahmot, pieteetillä rakennettu puvusto ja kulissit – ah. Sarja löytyy kokonaisuudessaan YLE Areenasta.

Written by riitta

10.11.2020 at 13:56

Tervetuloa marraskuu!

with 4 comments

On hämmentävää ajatella, että tämä poikkeusvuosi on jo toiseksi viimeisellä kuukaudellaan. Helmikuinen Levin-reissumme ei tunnu kuuluvan edes samaan vuoteen, nyt kun mietin taaksepäin.

Tuumasin yhtenä päivänä minkälainen hulabaloo uuden vuoden vaihtajaisista tuleekaan, kun 2020 henget pitää pelotella jäämään jakolinjan toiselle puolelle. Vuoden vaihtumisen ja uusien alkujen symboliikka ei ainakaan lähihistoriassa ole koskaan ollut yhtä kouriintuntuva.

Mutta, don´t wish your life away kuten britti sanoisi, nyt ollaan vasta marraskuussa.  Aikaisempina vuosina marraskuu on ollut pakollinen paha, jonka aikana ehtii alistua pimeälle, kaivaa otsalampun lenkkiseuraksi ja raahata naamansa pois pastakulhosta. Tänä vuonna mieleni on vastaanottavaisempi. Hidastempoisempi vuosi on ehkä onnistunut opettamaan, että aina ei tarvitse olla kiire. Työpäivät voi levollisin mielin lopettaa viideltä ja jatkaa sitten aamulla siitä, mihin jäi. Kiireen tunteeseen jää nimittäin helposti koukkuun; sitä pitää onnistumisen mittarina: olen tarpeellinen, kun minua kaivataan. Olen menestynyt, kun työpanostani tarvitaan.

Tapasin siskoni ja serkkumme viime viikonloppuna Porvoossa illanvieton merkeissä. Piti mennä Sinneen syömään, mutta päädyimme turvallisemmalta tuntuvaan koti-illalliseen toisen serkkuni kauniiseen kotiin (jossa on bonuksena rantapallolla leikkivä pupu!). Ehdin myös kävelylle Porvoon vanhaan kaupunkiin, josta postauksen kuvatkin ovat. Laitoin puhelimeen älä häiritse -asetuksen – ja tätä pitäisi tehdä huomattavasti useammin – ja kiersin katuja ja vanhan kaupungin tunnelmallisia pikkuliikkeitä. Kukaan ei kaivannut, kukaan ei tarvinnut.

Written by riitta

7.11.2020 at 10:12

Kategoria(t): masutoaitemu

Kuukauden parhaat: ruoka-edition

with 5 comments

Päätin tehdä tällä kertaa ”Kuukauden parhaat” -postaussarjan ruokaversiona, eli esitellä uusia tuotteita tai oivalluksia keittiön puolelta. (Ensi kuussa ilmestyy normaali sekatavarakauppakooste.) Tähdellä merkityt tuotteet olen saanut blogin kautta.

Täytyy tosin sanoa, että lokakuun lonkerokeleissä inspiraatio kaikkeen muuhun ruokaan liittyvään, paitsi naamansa upottaminen pasta-annokseen, on minimissään… Niin ja mandariineihin, niitä voisin vetää kilon kerralla! No, kyllä tämä (varmaan) tästä, kunhan taas saa pääkopan asennettua talvivaihteelle. Kylmyys ei minua vaivaa lainkaan, mutta jo iltapäivällä lankeava tai aamusta asti jatkuva pimeys vetää mielen pikimustaksi.

Paras uutuustuote

Televisiostakin tutuista kotimaisista Villipestoista* on saatavilla kaksi makua, Nokkonen ja Kerkkä (Kerkkä on vegaaninen). Villipesto sanoo itse, että pestoissa ”metsän maut yhdistyvät kypsytettyyn Välimeren juustoon ja oliiviöljyyn”. Pestot toimivat minun suussani etenkin kalan kanssa, mutta toki myös siinä perinteisessä tarkoituksessaan eli pastan kanssa.

Paras hätävara jääkaapissa

Valmis-gnocchit ovat maailman helpoin lounasvara tai pariisiinperunoiden korvike. Ne voi tarjoilla tomaattikastikkeen tai peston kanssa, salvia-voi-”kastikkeessa”, cacio e pepe -tyyliin mustapippurin ja pecorinon kanssa tai voissa paistettuina lisukkeena. Esivalmistellut tuotteet jeesaavat arjessa, vaikka toki gnoccheja on kiva pyöritellä alusta asti itse, kun on enemmän aikaa.

Paras aamupala

Paulúnsin uusi, hasselpähkinävoilla maustettu pehmeä mysli*on ihana aamiainen, etenkin vaniljajogurtin ja marjojen kanssa! Pehmeä mysli ei ole niin irtonaista kamaa kuin perinteiset, mutta tässäkin on rousketta (mm. kokonaisia manteleita, joita rakastan) ja sattumia (mm. erilaisia siemeniä). Sain yhden paketin ensin testiin, kuvassa näkyvän ostin – ja ostan taatusti toistekin.

Paras hävikkiruokavinkki

Vinkki ei ole omani, vaan Sopusointuja-blogin Maaritin, kiitos vielä! Säästä intialaisesta take awaysta jäljelle jäänyt kastike, ja hyödynnä se seuraavana päivänä lounaalla. Suosittelen höyryttämään nopeasti mikrossa kasviksia, ja lisäämään ne jämäkastikkeen joukkoon. Vielä paremmat lounaan saat, jos jemmaat yhden naan-leivän kyytipojaksi.

Paras inspiraation lähde

Systrarna Eisenmanin keittokirjat ja blogi tarjoavat niin monenlaisia ideoita ruoanlaittoon, että harva yltää samaan! Halusi sitten kokata arki-illallisen, cocktail-kutsujen pikkupaloja, leffasnackseja tai kakun – kaikkiin löytyy ihania, toimivia ohjeita. Olen rakastunut etenkin ”Från grunden” -kirjaan, sen luettuaan haluaa kirnuta oman voinsa ja juoksuttaa mozzarellansa.

Written by riitta

28.10.2020 at 14:12

Kategoria(t): Ruoka

Tagged with , ,

Räsymattoraitavillatakki

with 8 comments

Suomen kieli on mahtava, vai mitä?

Tämän villatakin inspiraation juuret ulottuvat kasarille. Meillä oli (ja on edelleen) mökkikirjaston valikoimissa Maria Langin Christer Wijk -dekkarisarjan vuonna 1977 julkaistu Albertan perintö (Arvet efter Alberta). Siinä eräs hahmoista pukeutuu eräänä aamuna valkoiseen paitapuseroon, punaiseen hameeseen ja räsymattoraitaiseen villatakkiin. Kokonaisuus tuntui niin ihanalta silloin, ja tuntuu yhä, rapiat 30 vuotta myöhemmin.

(PS: Miksi mökeillä on muuten aina samat kirjat ja lehdet vuodesta toiseen, mutta ketään ei haittaa?)

Kesän alussa tartuin vihdoin toimeen – ajatus villatakista on pyörinyt kuitenkin jo monta vuosikymmentä päässäni. Oli niin sanotusti aika. Kasasin eteeni kaikki lankani, ja muodostin niistä kokonaisuuden, josta lähteä koostamaan takki. Resoreihin valitsin iloista punaista, ja päätin ryhdistää kirkkaanvärisiä raitoja valkoisella ja mustalla. Sovelsin raidat ihan omasta päästä, mutta pidin huolen siitä, ettei yksikään perättäinen raita ollut samanmittainen. Ja kun lanka loppui, se loppui. En siis säästellyt lankoja vaikkapa molempiin hihoihin.

Tämä oli maailman hauskin projekti, sain niin paljon iloa tehdessäni! Noudatin tätä Novitan neulemallia, jossa vartalo neulotaan kainaloihin asti yhtenä kappaleena, ja sitten etuosat ja yläselkä erikseen. Hihat tehdään sukkapuikoilla, joten ommeltavia saumoja oli ihanan vähän. En laskenut tarkkaan, kuinka paljon lankoja sain varastostani kulutettua, mutta ainakin valkoinen, molemmat harmaat sekä molemmat vihreät, purkkapinkki ja leijonankeltainen (tunnistat ehkä näistä sukista) loppuivat. Mitä pidätte? Riemunkirjava vai just hyvä? 😉

Written by riitta

20.10.2020 at 13:06

Hävikistä herkuksi: kalakakut tonnikalasta ja perunamuusista

with 8 comments

Tänään on luvassa maukas hävikkiruokaohje ja maailman rumimmat ruokakuvat. Kiitos ja anteeksi. Lupaan petrata parhaan kykyni mukaan.

Kulhon pohjalle jäi reilusti perunamuusia, joten kehitin siitä ja jääkapissa pyörineestä parista tonnikalapurkista aasialaisittain maustettuja kalapihvejä. Itse asiassa koko ateria oli hävikkijuhlaa: riisi oli jäänyt yli noutoruokatilauksesta, ja porkkanaraasteen maustoin ylijääneellä pankojauhe-mausteseoksella ja tipalla seesamiöljyä. Pihveihin silppusin parhaat päivänsä ohittaneen korianteripuskan puolikkaan. (Kiillotan nyt kruunuani oikein urakalla, kiitos ja anteeksi 2).

Perunamuusin ja kalan yhdistelmä on noin muutenkin hyvä pohja erimakuisille kalapihveille, sen mukaan mitä haluaa jääkaapista kulloinkin käyttää. Ohjeessa on mukana pankojauhetta, jonka voi korvata mainiosti korppujauhoilla tai jättää kokonaan pois, jos muusi ei ole sosemaista (ja näin ollen vetisempää). Ohjeessa sitä on sitomassa juoksevampaa sosetta. Kalan voi vaihtaa tonnikalasta loheen, järkisärkeen tai muuhun kalasäilykkeeseen.  

Aasialaiset kalapihvit 4 hengelle          

  • 1 kananmuna
  • 3 dl perunamuusia
  • 2 purkkia tonnikalaa
  • 2 dl pankojauhetta
  • 2 valkosipulin kynttä raastettuna
  • 5 sentin pätkä tuoretta inkivääriä raastettuna
  • 1 tl kuivattuja chilihiutaleita (tai maun mukaan)
  • puoli punttia korianteria silputtuna
  • rypsiöljyä paistamiseen

Riko kananmuna kulhoon ja sekoita rakenne rikki. Lisää kerralla kaikki ainekset ja sekoita tasaiseksi massaksi. Muotoile kostein käsin pihvit ja anna niiden jähmettyä 15-20 minuuttia pakkasessa. Paista kuumalla pannulla öljyssä kauniin ruskeiksi.

PS: Tähteeksi jääneestä perunamuusista saa tehtyä myös erinomaista leipää.

Written by riitta

8.10.2020 at 10:25

Kuukauden parhaat: syyskuu

with 6 comments

Syyskuun viimeisiä päiviä mennään, toivottavasti nämä aurinkoiset ja raikkaat syyspäivät jatkuvat lokakuulle. Muistakaa aloittaa D-vitamiinin syöminen ensi kuun alusta! Etenkin, jos satutte kärsimään kaamoksesta – minulla ainakin on reilu, 100 ug:n päivittäinen annos D:tä auttanut pitämään ajatukset valoisimpina talvella. Syön lokakuun alusta maaliskuun loppuun.

Kuun lopussa on siis hyvä hetki koota taas yhteen kuukauden aikana eteen osuneet vinkit ja oivallukset. Edellinen listaus löytyy täältä. Tällä kertaa mukana on yksi iso pettymyskin. Mielelläni jaan vain hyviä vinkkejä, mutta nyt tuli tehtyä niin massiivinen hutiostos, että haluan tuulettaa tunteita kanssanne.

Paras hiustuote

Herbinan tuuheuttava kuivashampoo on hyvä ja halpa. Piste. Omenalta tuoksuva suihke imee tehokkaasti hiuksista rasvaa ja tekee niistä tuuheammat – tuote käy siis sekä hiusten raikastamiseen että niiden muotoiluun. 200 millin pullo maksaa alle vitosen. Shampoo sopii vaaleille ja tummille hiuksille.

Paras siivoustuote…

… on Smellwell Laundry Capsules -pesukapselit, joita tilaan Stadiumista! Käytän noin joka kolmannella pesukerralla urheiluvaatteille, etenkin liiveille ja t-paidoille. Tahranpoiston lisäksi pesuaine poistaa jo vähän pinttyneitäkin hajuja, ja freesaa varsinkin tiiviisti ihoa vasten olevat urheiluvaatteet hajuttomiksi.

Paras oivallus

Kaveri kysyi illallisella, minkälainen olisi täydellinen (työ)päivä minusta. Hetken tuumattuani vastasin, että alkupuolisko voisi olla ekstrovertti-puolelleni sopivaa työpajan vetämistä porukassa, sitten saisin vetäytyä introvertteilemään jonkun kirjoitustyön pariin. Sitten laittaisin lasagnen uuniin, lenkkitossut jalkaan ja palaisin sopivan rundin kautta ruokapöytään ukkojeni seuraan. Illan voisi päättää viinilasin jämien ja jonkun kivan sarjan kanssa. Ystävä totesi tämän kuultuaan kivasti, että taidan osata viettää hyvää elämää ja etenkin arkea, kun täydelliseen päivään ei tarvita shampanjaa tai kaukomatkoja. Ja se on aivan totta – olen tasapainoisimmillani, kun arki on sujuvaa, rauhallista ja sopivan aikatauluttamatonta.

Paras uutuustuote (saatu PR-näytteenä)

Blistexin huulivoiteet tuntevat kaikki ja vieläpä hyvästä syystä: ne ovat tehokkaita huulten hoitajia ja kosteuttajia. Klassinen pyöreä Blistex-nappi, jota eniten käytän, ei kuitenkaan korona-aikaan tunnu hygieeniseltä etenkään mukana kuljetettavana huulirasvana, joten uudet Lip Infusion -huulivoidepuikot tulevat hyvään tarpeeseen.

Violetti Blistex Lip Infusion Hydration -huulivoide tuoksuu makealle kirsikalle ja sisältää hyaluronia, Sininen Blistex Lip Infusion Nourish -huulivoide sisältää puolestaan luonnollisia kasviöljyä ja tuoksuu pirteälle greipille.

Pahin pettymys

Monessa blogissa ja naistenlehdessä ylistetyt by Raili (meikkitaitelija Raili Hulkkkosen oma sarja) Pro Glow Perfecting Foundation -meikkivoide ja Pro Glow -primer ovat suurin hutiostos aikoihin! 😦 Primer lupaa tasoittaa ihoa ja parantaa meikin kestävyyttä, mutta en huomannut kumpaakaan efektiä. Meikkivoidetta en edes meikkivoiteeksi kutsuisi, enkä kyllä tiedä sanoisinko edes värilliseksi päivävoiteeksi. Voide ei tasoita ihonsävyä, ei peitä, ei tuo hehkua – iho näyttää kuin suihkusta tulleelta. Kokemukseni näistä kahdesta poikkeavat niin hämmentävän paljon lukemistani arvosteluista, että rupesin jo ajattelemaan saaneeni maanantaikappaleet molemmista. Meikkivoide maksaa 42 euroa, primer 29, ja ne eurot menivät kohdallani täysin hukkaan. Liene turha sanoakaan, että ottaa päähän.

(PS: Yritän olla reilu ja ajatella, että minulle sopimaton tuote voi olla toisen napakymppiostos. Joten kuulen mielelläni, mikäli olet testannut näitä ja ihastunut.)

Tältä haluan tuoksua, kertaa 3

with 8 comments

Rakastan hajuvesiä, olen aina rakastanut! Nyt kun teen vielä aiempaa enemmän työni kotikonttorilla, olen nauttinut suunnattomasti, kun olen voinut rauhassa suihkutella menemään lempituoksujani, kun ei ole tarvinnut muistaa asiakkaalla tai junassa kenties olevaa tuoksuallergikkoa.

Pidän tummista tuoksuista, vesituoksut eivät todellakaan ole minua varten. Kiinnostun, kun tuoksukuvauksessa mainitaan seetri- tai santelipuu, nahka, savu, vetiver (heinäkasvi, jolla sanotaan olevan rauhoittavia ja maadoittavia vaikutuksia) tai bergamotti. Kukkaistuoksuista pidän myös usein, mutta ne eivät saa olla liian makeita, vaan niissä pitää olla jokin kirpeä raikastava elementti.

Omistan useamman tuoksun, joiden välillä vaihtelen vaatteiden ja meikin mukaan, hajuvesi tulee siis osaksi kokonaisuutta. Tuoksun valinnassa tärkeää on myös se, miltä ne saavat itseni tuntumaan – ihan kuin vaatteiden tai vaikkapa huulipunankin kohdalla. Tummemmissa hajuvesissä on voimaa, jotain vankkumatonta ja jotain sensuellia, ja näistä ammennan mielelläni mielentilani päivittäin.

BYREDO: MOJAVE GHOST

Tällä tuoksulla on ehdottomasti paras nimi, jonka voi hajuvedelle antaa! Äärimmäisen kiehtovassa tuoksussa on muun muassa santelipuuta, orvokkia ja myskiä. Tuoksussa on aavikon lämpö ja vain harvojen ja valittujen kohdalla kukkivien kasvien nektari.

GUCCI: THE LAST DAY OF SUMMER

Viime vuonna lanseeratussa unisex-tuoksussa on lähes kaikkia niitä yllämainittuja tuoksunuotteja, joista yleensä innostun: seetripuuta, sypressiä, muskottipähkinää, patsulia ja vetiveriä. Voimakas itämainen Oud-tyylinen tuoksu, jota riittää pari suihkausta. Antaa rohkeutta, mutta myös vaatii sitä kantajaltaan.

HERMÈS: LE JARDIN DE MONSIEUR LI

Kolmikon kukkaistuoksu, Herra Lin puutarha, on sekoitus kumkvattia, jasmiinia ja minttua. Kumkvatin terä raikastaa mehukkaan kokonaisuuden. Lopputulos on kukkivan puutarhan tuoksu aamupäivän auringossa jo hieman lämmenneenä, mutta ei vielä päivän paahteen kypsentämänä.

Written by riitta

24.9.2020 at 13:29

%d bloggaajaa tykkää tästä: