masutoaitemu

【マストアイテム】 Japanese noun : must-have, essential item

Vinkki helppoon ruoanlaittoon: Komero-ateriapakkaukset

with 6 comments

Nappasin hetken mielijohteesta Stockmannilta Komeron ateriapakkauksen souschefille ja minulle lounaaksi.

Komero1

Ateriapakkausten konsepti vetää ruoanlaiton mutkat suoriksi: pakkauksessa on mukana kaikki, mitä ateriaan tarvitset. Cape Town -pasta-annokseen kuuluu kuivapasta, söpö mini-Mutti, valkosipuliöljy, lehtipersilja ja makkarapaketti sekä tietenkin resepti. Lounas valmistui nopeasti, maistui hyvältä eli täytti asiansa enemmän kuin hyvin. Ainoa asia, mitä piti olla omasta takaa, oli pastan keitinveteen lisättävä suola (jota todennäköisesti löytyy ihan jokaisesta huushollista).

Komero2

Kahdelle hengelle mitoitettu ateriapakkaus maksoi vain 7,99 euroa – mielestäni erittäin kohtuullinen hinta, etenkin kuin annokset olivat reiluja. Komero tarjoaa myös neljän hengen annoskokoja aterioistaan, jotka on sivumennen sanottuna suunnitellut Henri Alén. Aterioiden raaka-aineet tulevat suomalaisilta pientuottajilta.

Komeron filosofia perustuu arjen helpottamiseen ja ruokahävikin vähentämiseen (koko pussin sisältö tulee käytettyä yhteen ateriaan, ja raaka-aineet on oikein mitoitettu). En ehkä ole ihan ”oikeinta” kohderyhmää, sillä ruokakaupassa on aina kiva käydä, ja minulla on paitsi intoa, myös keskivertotyössäkävijää enemmän aikaa myös arkisin haudutella patoja ja keitellä liemiä, teenhän töitä noin 15 metrin päässä keittiöstäni. Mutta joskus minullakin tyrehtyy ideat, jolloin tällainen valmiiksi mietitty ateriakokonaisuus varmasti helpottaa elämää.

Komero3

Written by riitta

26.7.2017 at 08:01

Elizabeth Arden: White Tea

with 2 comments

masutoaitemu promotion

Elizabeth Arden White Tea on täydellinen kesätuoksu: sen makeus on tarpeeksi vastaamaan auringon lämpöä, mutta on tarpeeksi raikas tuntuakseen osuvalta valinnalta myös sadepäivänä. Jotkut kesätuoksut ovat nimittäin niin trooppisen makeita, että niiden käyttö harmaana päivänä on kuin sika satulan selässä.

EA_White Tea

Tuoksussa on jotain unisexiä, jota en osaa erotella erilliseksi tuoksuksi (kenties tuoksukuvauksessa mainittu myski yhdistettynä mereen), mutta joka tekee White Teastä kevyemmän ja tavallaan raikkaamman, kuin perinteiset naisten tuoksut. White Tea käy niin mekkojen kuin farkkuasujen kanssa. Vähän niin kuin shampanja – aina oikea valinta, oli ruokana mitä tahansa.

Valkoinen kulmikas pakkaus on rauhallinen, tyylikäs. Olen saanut tuoksusta spontaaneja kehuja hyvin erilaisia tuoksuja käyttäviltä ystäviltä, eli tässä on jotain, mikä puhuttelee monia. Itse pidän ehdottomasti eniten siitä, miten White Tea ujuttaa yhteen perinteisen makeat naisten hajuvesien kukkaisnuotit merellisiin, aavistuksen urheilullisiin vivahteisiin.

Kevyemmän EdT:n kestoa iholla pidentää, kun ihon kosteuttaa saman tuoksuperheen vartalovoiteella. Kevyt voide imeytyy tehokkaasti ja kosteuttaa hämmentävän pitkään.

Tuoksukuvaus:

  • Alku: italialainen mandariini, myskisalviauute, merelliset tuulahdukset, japanilainen hopeasaniainen
  • Sydän: valkoinen tee -uute, Mate Absolute Paraguay, valkoisen iiriksen häivähdys, Sapucaya Atmospheric
  • Pohja: madraspuu, Albemoscus moschatus -kasvin siemenöljy, venezuelalaisen tonkapavun öljy, Ambermax, kolme rauhoittavaa myskiä

Elizabeth Arden White Tea -sarjaa voi ostaa Stockmannilta ja Kickseistä. White Tea EdT maksaa 40 euroa (50 ml) ja isompi, 100 ml:n pullo 50 euroa. Vartalovoide maksaa 34 euroa (400 ml).

Written by riitta

24.7.2017 at 10:38

Puijon korkeuksissa

with 4 comments

Kuopion Puijon tornin ravintola on paikka, jossa saa nauttia loistoruokaa häkellyttävän upeiden maisemien äärellä. Pyörivä ravintola näyttää ruokailijalle Kuopion ja Kallaveden panoraamana.

Kuopio is Finland´s ninth largest city and definitely one of the prettiest. The Puijo Tower houses a great restaurant with good, locally sourced and inspired food. The rotating restaurant floor offers a panoramic view over the city, the surrounding lakes and so much more natural greatness that only Finland can offer. Sorry not sorry, rest of the world!

puijo5

Vaikka lapsuudessa tulikin vietettyä joka kesä aikaa Kuopiossa isovanhempien luona, niin Puijossa en muista ruokailleeni (sisko oikaiskoon, jos muistan ihan omiani). Joskus taisimme käppäillä tornin juurella, tuoltahan on mitä kauneimmat maisemat kaupunkiin, sitä ympäröivään vesistöön ja vielä pitkälle siitä eteenpäin.

puijo4puijo2

Tällaisissa paikoissa, joissa ravintola sijaitsee epätavanomaisessa paikassa, tulee minulle aina pieni epäilys siitä, voiko itse pääasia eli ruoka olla hyvää, vai luottaako keittiö maisemiin ja muihin ruokaan liittymättömiin jippoihin. Puijon kohdalla voi sanoa käsi sydämellä, että ruoka on ykkösasia, kaikki muu on kivaa ekstraa. Söin itse erittäin kohtuulliset 46 euroa maksavan Puijomenun, jonka pääruoan eli paistetun järvikuhan nahka oli täydellisen rapea – olisin voinut syödä toisenkin (yleensä kuorin kalannahan aina annoksesta pois). Eikä vain minun annokseni, vaan myös ystäväni ja miehen kala oli yhtä pieteetillä valmistettu. Annoksissa oli makua, täyteläisyyttä, sopiva sekoitus kekseliäisyyttä ja konstailemattomuutta. Palvelu oli mukavaa ja huomaavaista.

Eikä näitä maisemia nyt varsinaisesti sivujuonteeksi voi haukkua…

puijo3puijo1

Written by riitta

20.7.2017 at 12:12

Tertin kartano

with 10 comments

Olen suunnitellut jo useampana kesänä reissua Tertin kartanoon. Pysähdyimme vihdoin viimein sinne myöhäiselle lounaalle, kun olimme muutenkin siellä suunnalla.

Tertti Manor near Mikkeli (situated in the Finnish lakeland area on the banks of lake Saimaa) offers a high-quality buffet in picturesque surroundings. I used to visit Tertti regularly in the summer when I was young and finally managed to get there as an adult with my own child. The pink main building is as pretty as I remembered, as was the birch flanked driveway to the manor.

tertti4

Pienenä poikkesimme kartanoon usein kesäisin, yleensä äidinäitini toiveesta. Perinteinen pitopöytä ja Suomi Filmi -maisemat vetivät puoleensa jo silloin. Muistan noista kerroista kolme asiaa: kartanolle johtavan kuninkaallisen koivukäytävän, täydellisesti graavatun lohen hovimestarinkastikkeella ja jännittävän seitsenpaikkaisen ulkohuussin. Lapsen mieli on sangen valikoiva… Koivukäytävä oli muistikuvieni mukainen, samoin kuin vaaleanpunainen päärakennus. Huussit kierrän tätä nykyä kaukaa.

Kartanorakennuksessa on tarjolla runsas seisova pöytä, kahvila palvelee pienemmän nälän matkustajia. Sisustus on maalaisromantikon unelma: valoisia lasipintoja, kevyitä pitsiverhoja, luonnonkukkia runsaissa asetelmissa, posliini- ja hopeaesineiden stillebeneitä. Tunnelmaa lisää taustamusiikki. Talon henkeen täydellisesti sopiva kamarimusiikki pakottaa suoristamaan ryhtiä plyysisohvalla, täällä ei sovi retkottaa rahvaanomaisesti!

tertti10tertti9tertti7tertti6tertti5

Ruoka oli huippuhyvää, kauniisti tarjoiltua, tuoretta ja raikasta. Oli paljon kalaa, riistaa ja muita lihoja, mutta myös kasviksia. Ihan kaikkein perinteisin pitopöytä ei ole, mutta kaukana modernimmasta caesar-salaatti ja kanaa pestolla -linjasta. Omasta puutarhasta poimitut salaatinlehdet olivat rapeita, leipä tuoretta, majoneesit itse vispattuja ja tarjoiluvadit pidettiin tiptop-kuosissa koko ajan. Hyppäsin kokonaan lämpimien ruokien yli, mutta santsasin alkupalapöydästä reilut annokset kolme kertaa. Ilo ja ylpeys keittiön ruoanlaittotaidoista näkyi ja maistui. Palvelu oli ystävällistä ja huolehtivaista. Seisova pöytä maksaa 43 euroa per henkilö, lapset (12-vuotiaisiin asti) puoleen hintaan.

tertti8tertti2tertti3tertti1

Tertti on ihana poikkeus ABC-Suomessa, missä bulkkikamaa saa joka kulman takaa. Pahin esimerkki täydellisestä välinpitämättömyydestä tarjoilujen suhteen oli lähes tien toisella puolella olevan Visulahden sisäänkäynnin luona sijaitseva kahvio/myymälä/kulahtaneen dinosauruksen koti. Vitriinissä oli – tietenkin – elmukelmutettuja voileipiä (ynnnnngghhhh), Saarioisten valmissalaattiannos (WTF) ja tiskillä oli vielä viimeisenä kiusauksena pari hilseilevää valmispullaa (YÄK). Otin vain kahvin, joka onnistui olemaan yhtä aikaa laihaa ja pahan makuista. Raivostutti maksaa edes niitä muutamia euroja kahvista ja äijien jäätelöistä!

Lupiinipientareilla

with 4 comments

Provencella on laventelipeltonsa, Dunkerque aaltoilee unikkomeressä, mutta meilläpä on lupiinit! Kilometreittäin sitkeästi tien varsille levittäytyvät valkoisen, pinkin ja violetin sävyasteikot.

hattu

Arvasitteko jo, että olen kiertänyt kesäreissulla Suomea autolla? Viiletimme yhden pitkän viikonlopun pitkin itärajaa Haminassa ja Lappeenrannassa, ja sunnuntaina palasimme Varkauden tienoilta vanhempieni mökiltä.

Automatkalla on aikaa jutella ihan mistä vaan ja miettiä syntyjä, syviä ja vähän pinnallisempiakin asioita maailmanmenosta. Kuten esimerkiksi miten ihmeessä itikoiden kohdalla evoluutio ei tunnu toimineen. Luulisi nimittäin, että elinkelpoisin itikka on yhtä kuin hiljaisin itikka eli se, joka pääsee saalinsa luo ennen kuin tämä läpsäyttää inisijän hengiltä. Ja mitä mahtaa käydä muurahaiselle, joka matkaa Savosta pääkaupunkiseudulle auton tuulilasissa, hyväksytäänkö se osaksi uutta yhdyskuntaa perille päästyään?

Vanhempieni mökki on vanhan koulukunnan mökki: ulkohuussi, soutuvene, häikäleesti itikoita, tiilistä kyhätty grilliviritelmä, ei laituria, sähköjä tai juoksevaa vettä. Tai no – sähköt piti olla, muttei sitten ollutkaan. Pitkä tarina. Eteisessä roikkuvat ulkoilutakkimme tuoksuvat edelleen ihanasti Eau de Savulle, kun niitä on marinoinut paitsi takan, myös ulkogrillin aromeissa. Nukuimme yöt patjoilla, keitimme aamulla teevettä takassa ja paahdoimme leipää halsterissa. Kiersimme järveä soutaen (souschefin ensimmäinen kerta ikinä airojen puikoissa) ja ehdimme päiväreissulle Kuopioon moikkaamaan ystävää ja lounastamaan Puijon tornissa.

takkatuliairoulpukka

Mökkiä ei ole käytetty kolmeen neljään vuoteen. Aika tuntui sisätiloissa pysähtyneen vanhempieni viimeiseen visiittiin, mutta luonto oli kyllä vallannut tilansa takaisin pihamaalla. Kummasti ne tutut polut kuitenkin löytyivät aluskasvillisuuden alta. Äitini ei koskaan, edes silloin kun lapsuudessani vietimme mökillä aktiivisesti aikaa, halunnut luoda sinne nurmikenttiä tai perennapenkkejä, vaan hänestä luonnontila oli kaikkein kaunein. Olen samaa mieltä, joskin rannalta olisi ihana saada reilusti puita kaadettua, jotta satumaisen kauniit vaaleanpunaiset auringonlaskut näkyisivät paremmin.

kokka

Kuten sanottu, mökillä ei ollutkaan sähköjä, eli ei siis mahdollisuutta ladata kännykkää. Eikä niitä tarvittu. Toki navigaattori olisi ollut kiva lisä, mutta löysimme maalaisjärjen avulla ihan joka paikkaan. Ystävän kanssa etukäteen sovittu tapaamisaika Puijolle oli kuin ennen vanhaan: lankapuhelimella päästiin sopuun ajasta ja paikasta, ja molemmat osapuolet noudattivat sitä. Ei mitään ”sori oon viis minsaa myöhässä” -puheluita, vapauttavaa! Turhantärkeältä kuulostava termi digitaalinen paasto, vaikka olikin tahaton, teki pääkopalle hyvää. Melkein harmitti maanantaina avata puhelin ja olla taas yhteydessä muuhun maailmaan. Mies kysyi minulta paluumatkalla, olinko sattunut huomaamaan missään uutisia, olisiko maailmalla sattunut jotain merkittävää. Vastasin, että jos lööpeissä mainostetaan juttua ”Tällainen Vesa Keskinen on oikeasti”, voi olla täysin varma siitä, että mitään, ei niin kerrassaan mitään ole muuttunut tai tapahtunut… Yritän nyt pitää tiukasti mielessä sen, että puhelinta ei tarvitse aina pitää edes päällä, vaan välillä on rentouttavampaa olla täysin offline. Tuo lyhyt some- ja digipaasto mursi tehokkaasti huonoa tapaani olla aina sormenpään etäisyydellä netistä.

kulakalle

Yksi reissun kohokohdista oli löytää legendaarinen Kula-Kalle Kuopion Valkeisen rannalta! Tuon ukon kyydissä on otettu vauhtia usein.

Nyt taas kotona, vähän töitä ja kotihommia, sitten todennäköisesti taas tien päälle jossain vaiheessa. Tällä kertaa renkaat vievät länteen ja saaristoon. Mitä teidän kesäreissuihinne kuuluu?

Written by riitta

11.7.2017 at 10:15

Juhannustaikoja

with 6 comments

En tiedä vielä, minne tie meidän perheen kuljettaa juhannuksena, vai viekö minnekään. Naapurustomme tavallisesti tyhjentyy juhannukseksi, joten kotonakin saisi olla täysin rauhassa. Niin rauhassa, että kaikkein perinteisimmätkin juhannustaiat voisi huoletta toteuttaa.

Rento_harja

Lueskelin nimittäin suomalaisista juhannustaioista, jotka kaikki tuntuivat enemmän tai vähemmän perustuvan alastomuuteen ja tulevan puolison ilmestymiseen. Joissain piti kieriskellä alasti sen tyypin pellossa, josta toivoi itselle puolisoa, toisissa tytön piti lakaista oman huoneen lattia nakuna, niin näki yöllä unta sulhasestaan. Yksinkertainen kaava: vaatteet pois ja joku ilmentyy. Nykypäivänä onnistumisprosentti olisi varmasti aika korkea. Jos nimittäin viuhahtaa kylän läpi alasti, niin näkee aivan varmasti jonkun – todennäköisesti tummansinisiin pukeutuneen Suomen valtion virkamiehen. Toisaalta, jos on univormuihin heikkona…?

Kesähoitoja kropalle

Juhannussauna lienee monen rakas traditio, jossa voi taikoa kropan ihosta pehmeämmän ja joustavamman. Blogin kautta saamani Rento-vartaloharja jynssää ihanan jäykillä ja tarmokkailla harjaksillaan ihosta viimeisetkin muistonrippeet talvesta, kuivuudesta ja ahdistavista sukkahousuista. Harjaa aina alhaalta ylöspäin eli esimerkiksi nilkoista reisiin. Kuivaharjaus saa ihon hehkumaan erityisesti. Harjoja saa isoimmista marketeista, sellaisista missä on saunatuoteosasto. Suositushinta 8,95 euroa, näitä saa myös valkoisina.

Helsingin myymälästä ostamani & Other Storiesin marokkolaiselta makealta minttuteeltä tuoksuva vartalokuorinta on sekin jykevää sorttia, sokerikiteet pyörittävät ihosta hehkuvan ja lämpimän. Ihanan jämäkkä koostumus pysyy todella hyvin iholla, ja antaa työstää kuorintaa huolellisesti vartalolle. Loistotuote, haluan näistä toisenkin tuoksuvariantin!

&OtherStories_kuorinta

Written by riitta

21.6.2017 at 14:28

Muistutus: Live-grilliviinitasting

leave a comment »

masutoaitemu promotion

Lisätietoja kuvaa klikkaamalla.

GRILLIVIINITASTING

Written by riitta

12.6.2017 at 14:28

%d bloggers like this: