masutoaitemu

【マストアイテム】 Japanese noun : must-have, essential item

Archive for the ‘masutoaitemu’ Category

Lupiinipientareilla

with 4 comments

Provencella on laventelipeltonsa, Dunkerque aaltoilee unikkomeressä, mutta meilläpä on lupiinit! Kilometreittäin sitkeästi tien varsille levittäytyvät valkoisen, pinkin ja violetin sävyasteikot.

hattu

Arvasitteko jo, että olen kiertänyt kesäreissulla Suomea autolla? Viiletimme yhden pitkän viikonlopun pitkin itärajaa Haminassa ja Lappeenrannassa, ja sunnuntaina palasimme Varkauden tienoilta vanhempieni mökiltä.

Automatkalla on aikaa jutella ihan mistä vaan ja miettiä syntyjä, syviä ja vähän pinnallisempiakin asioita maailmanmenosta. Kuten esimerkiksi miten ihmeessä itikoiden kohdalla evoluutio ei tunnu toimineen. Luulisi nimittäin, että elinkelpoisin itikka on yhtä kuin hiljaisin itikka eli se, joka pääsee saalinsa luo ennen kuin tämä läpsäyttää inisijän hengiltä. Ja mitä mahtaa käydä muurahaiselle, joka matkaa Savosta pääkaupunkiseudulle auton tuulilasissa, hyväksytäänkö se osaksi uutta yhdyskuntaa perille päästyään?

Vanhempieni mökki on vanhan koulukunnan mökki: ulkohuussi, soutuvene, häikäleesti itikoita, tiilistä kyhätty grilliviritelmä, ei laituria, sähköjä tai juoksevaa vettä. Tai no – sähköt piti olla, muttei sitten ollutkaan. Pitkä tarina. Eteisessä roikkuvat ulkoilutakkimme tuoksuvat edelleen ihanasti Eau de Savulle, kun niitä on marinoinut paitsi takan, myös ulkogrillin aromeissa. Nukuimme yöt patjoilla, keitimme aamulla teevettä takassa ja paahdoimme leipää halsterissa. Kiersimme järveä soutaen (souschefin ensimmäinen kerta ikinä airojen puikoissa) ja ehdimme päiväreissulle Kuopioon moikkaamaan ystävää ja lounastamaan Puijon tornissa.

takkatuliairoulpukka

Mökkiä ei ole käytetty kolmeen neljään vuoteen. Aika tuntui sisätiloissa pysähtyneen vanhempieni viimeiseen visiittiin, mutta luonto oli kyllä vallannut tilansa takaisin pihamaalla. Kummasti ne tutut polut kuitenkin löytyivät aluskasvillisuuden alta. Äitini ei koskaan, edes silloin kun lapsuudessani vietimme mökillä aktiivisesti aikaa, halunnut luoda sinne nurmikenttiä tai perennapenkkejä, vaan hänestä luonnontila oli kaikkein kaunein. Olen samaa mieltä, joskin rannalta olisi ihana saada reilusti puita kaadettua, jotta satumaisen kauniit vaaleanpunaiset auringonlaskut näkyisivät paremmin.

kokka

Kuten sanottu, mökillä ei ollutkaan sähköjä, eli ei siis mahdollisuutta ladata kännykkää. Eikä niitä tarvittu. Toki navigaattori olisi ollut kiva lisä, mutta löysimme maalaisjärjen avulla ihan joka paikkaan. Ystävän kanssa etukäteen sovittu tapaamisaika Puijolle oli kuin ennen vanhaan: lankapuhelimella päästiin sopuun ajasta ja paikasta, ja molemmat osapuolet noudattivat sitä. Ei mitään ”sori oon viis minsaa myöhässä” -puheluita, vapauttavaa! Turhantärkeältä kuulostava termi digitaalinen paasto, vaikka olikin tahaton, teki pääkopalle hyvää. Melkein harmitti maanantaina avata puhelin ja olla taas yhteydessä muuhun maailmaan. Mies kysyi minulta paluumatkalla, olinko sattunut huomaamaan missään uutisia, olisiko maailmalla sattunut jotain merkittävää. Vastasin, että jos lööpeissä mainostetaan juttua ”Tällainen Vesa Keskinen on oikeasti”, voi olla täysin varma siitä, että mitään, ei niin kerrassaan mitään ole muuttunut tai tapahtunut… Yritän nyt pitää tiukasti mielessä sen, että puhelinta ei tarvitse aina pitää edes päällä, vaan välillä on rentouttavampaa olla täysin offline. Tuo lyhyt some- ja digipaasto mursi tehokkaasti huonoa tapaani olla aina sormenpään etäisyydellä netistä.

kulakalle

Yksi reissun kohokohdista oli löytää legendaarinen Kula-Kalle Kuopion Valkeisen rannalta! Tuon ukon kyydissä on otettu vauhtia usein.

Nyt taas kotona, vähän töitä ja kotihommia, sitten todennäköisesti taas tien päälle jossain vaiheessa. Tällä kertaa renkaat vievät länteen ja saaristoon. Mitä teidän kesäreissuihinne kuuluu?

Written by riitta

11.7.2017 at 10:15

Blogiystäväkirja

with 10 comments

Nappasin Jonnan blogista postausidean, jossa täytetään virtuaalista kaverikirjaa. Kuva on Soulin metrosta.

Nimeni on… Riitta

Jotkut kutsuvat minua… Taidan olla tylsästi ihan vaan Riitta, vain vanhin BFF saa sanoa Risuksi.

blogiystäväkirja

Olen syntynyt… Espoossa, asuimme Tapiolassa tuolloin.

Pienenä olin ihan varma, että minusta tulee… Eläinlääkäri. Pikkuseikat kuten eläinallergia ja kyvyttömyys laskea toisen asteen yhtälöitä kuitenkin estivät alan opinnot.

Mutta minusta tulikin… viestijä ja sisällöntuottaja.

Kolme parasta piirrettä minussa… empaattisuus, musta huumori ja peräänantamattomuus.

Kaupunki… No tämän tietää kaikki, Tokio. Upea paikka, joka on käynyt niin tutuksi, että siellä on omia suosikkipaikkoja, mutta jossa vielä riittää löydettävää.

Biisi…. Foo Fightersien ”Best of You”

Juoma… kuohuviini ja Zero Cokis.

Sarja… Tykkään monista, mutta valitsen The Big Bang Theoryn, se on meidän perheen yhteinen suosikki.

Kosmetiikkatuote… musta, sopivan pehmeä ja utuista jälkeä tekevä kajal.

Sovellus… Twitter – tykkään hurjasti, kun voin laittaa vaikka fanittamalleni kirjailijalle suoraan viestiä, mukavimmat vastaavatkin. Nopeaa ja suoraa viestintää, ei kiiltokuvia eikä kuvaannollisia tai kirjaimellisia filttereitä, kuten niin monessa muussa paikassa.

Instagrammaaja… @benbencatcat on kanadalainen kissa, joka meinasi joutua piikille jäätyään pahasti auton kolaroimaksi. BenBen kuitenkin löysi uuden kodin, ja on nyt kovin onnellinen joskin hankalammin selässä olevien metallipiikkien johdosta liikkuva kissa. Söpö kuin mikä, tassut kuin lautaset!

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen… Tekisin (vielä) enemmän niitä asioita, joista pidän: kokkaaminen, lukeminen, joogaaminen.

Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifystä… Törkeimpiä ja tärkeimpiä ysärihittejä, Scooter ja Ace of Base ykkösinä.

Pakkaan mukaan matkalle… rakkolaastareita, pyykinpesupulveria ja pienen pahvirasian niin täyteen korvakoruja kuin mahdollista.

Mitä teet kotona, kun kukaan ei näe… Syön Nutellaa suoraan purkista.

Viimeisin sisustusostokseni… Tästä on jo aikaa, mutta ostin kerralla kolme viherkasvia.

Paras tapa tuhlata 50 euroa… on Alkossa tai tapasbaarissa.

Ohjenuorani elämässäni… Vain kuolleet kalat kulkevat myötävirtaan.

Written by riitta

6.4.2017 at 07:32

Ihmisten edessä

with 16 comments

Toiset meistä ovat luontaisia esiintyjiä ja puheenpitäjiä. Mieheni esimerkiksi osaa ottaa tilan haltuun ja pitää aina ihan parhaat puheet päivänsankareille.

Itse annan mielelläni muiden olla framilla, mikä on joskus turhan helppo valinta. Joskus pitää nimittäin antaa itsestään muille, eikä vain ottaa. On vaan niin helppo kuluttaa sisältöjä toisensa jälkeen (blogit ja vlogit, podcastit, lehtien nettisivut ja -julkaisut) antamatta mitään – edes pientä kommenttia ja siten jälkeä olemassaolostaan – vastineeksi toisen vaivannäölle. Laiskuus ja kyllä ne muut hoitaa -asenne koskee myös vaikkapa lasten harrastuksien tai koululuokkien varainkeruu- ja talkootyötä: Ne on ne samat kädet, jotka leipovat ne perhanan mokkapalat ja paketoivat jouluisin lahjat ostoskeskuksissa vuodesta toiseen. Toiset puolestaan luistelevat vastuusta sujuvasti vuodesta toiseen. En todellakaan ole maailman puuhakkain nainen, mutta ai jestas että verenpaine nousee, kun vanhempaintapaamisissa kysytään, kuka ottaisi asian x hoitaakseen. Katseet harhailevat pitkin seiniä, katsekontakti puheenjohtajaan olisi ilmeisesti liian suuri riski joutua nakitetuksi. Ja sitten se, joka jo hoitaa kahvitukset, taloudenpidon, opettajan lahjat ja teatterimatkan kuskaamiset nostaa kätensä (kun ei enää kestä muiden vatulointia) ja ilmoittautuu vapaaehtoiseksi…

Ja vaikka viis veisaisi toisten tekemisistä ja tekemättä jättämisistä, niin helpoimman tien valitseminen ei koskaan ole kehittänyt yhtään ketään. Joten: Olen ilmoittanut itseni suoraan leijonan kitaan peräti kahteen otteeseen. Toinen on työhöni liittyvä esitys (sanoin kysyttäessä ensin kääk ja sitten totta kai minä tulen, iso kiitos luottamuksesta), ja toinen on näytöskeittiön pitäminen What´s Cooking Helsingissä!

What´s Cooking Helsinki järjestetään 8.4. Teurastamolla. Aamun avaa blogaajille tarkoitettu seminaari, mutta iltapäivällä ovet ovat avoinna kenelle tahansa – olisipa kiva, jos pääsisit paikalle! En ole vielä lyönyt lukkoon ruokalajia, mutta tiedän sen olevan kasvisruokaa ja ylläriylläri aasialaista. Jännittää niin häikäleesti, mutta samalla tiedän, että tästäkin selvitään ja että fiilis tulee kokatessa olemaan ihan mielettömän hyvä.

Mutta mitä mä laitan päälle…? 😉

wch

Written by riitta

17.3.2017 at 10:33

10 elämänviisautta

with 2 comments

­Iso kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja superkivoja kommentteja jättäneille! Random.org suosi tällä kertaa Annukkaa, paljon onnea! Laitan sinulle ihan kohta sähköpostia, niin saan kasvonaamiot matkaan ja sinulle käyttöön.

***

Sitten päivän epistolaan. Luin hiihtolomalla uutta Porter-lehteä, jonka viimeisellä sivulla on aina pruukannut olla jonkun muoti- tai kauneusalan vaikuttajan elämänohjeita. Osa viihdyttäviä, osa puistattavan kliseisiä. Tällä kertaa ääneen oli päästetty Kristin Scott Thomas, jonka 10 elämänoppia allekirjoitan täysin. Jaan ne tässä teillekin, omilla havainnoillani höystettyinä.

  1. Osaa ottaa kohteliaisuudet vastaan. No nimenomaan! Kun joku kehuu, uskalla näyttää ilahtumisesi ja kiitä. Kohteliaisuuden lausujalla oli tarkoitus tuottaa sinulle hyvää mieltä, muista se.
  2. Kauneuden merkitys vähenee, mitä vanhemmaksi tulee. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä paremmin asiat osaa laittaa perspektiiviin. Iso finni poskessa tai ruma kampaus ei tässä iässä tunnu yhtään sen mukavammalta, kuin parikymppisenä, mutta nyt näiden asioiden tietää olevan ohimeneviä. Eilen juoksulenkille lähtiessäni arvoin pitkään, piilottaisinko kaksi kirkuvanpunaista paukamaa naamassa ja päätin sitten antaa olla (puhdas naama on hikoillessa parempi iholle) – ja eikös sitten tule peräti kaksi tuttua vastaan… Joista kumpikaan ei taatusti huomannut yhtikäs mitään, ja ovat sen verran mukavia ihmisiä, etteivät sanoisi, vaikka olisivatkin pistäneet finnini merkille.
  3. Edellisestä kohdasta huolimatta, käytä huulipunaa! Se raikastaa ihonsävyn, kirkastaa hampaat ja tekee meikistä huolitellun. Myynnissä on paljon erilaisia tekstuureja ja värejä ihan joka hintaluokassa, löydät varmasti omasi. Toinen ilmettä tehokkaasti piristävä meikkituote on poskipuna, joka on kevään meikkilookien tärkein elementti. Jutun kuvituksena on Net-à-Porterin sivuilta korvamerkitsemäni mielenkiintoisimmat poskipunat.

    byTerry

    Kosteuttava nestemäinen poskipuna kuulostaa taivaalliselta kuivalle iholle.

  4. Älä roiku kiinni menneissä virheissä, vaan ota niistä opiksi. Jep. Meillä on varmasti kaikilla tiukassa muistissa tilanteita, joiden nolous saa edelleen fyysisesti sävähtämään. Sanoinko tai teinkö ihan oikeasti noin tyhmästi? Minun ohjeeni on, että muistele tilannetta vielä kerran oikein kunnolla, kärvistele se läpi kohta kohdalta ja mieti, miten vältyt vastaavalta jatkossa. Sitten asia on käsitelty, ja se on aika pyyhkiä muistista.
  5. Unohda puhelin ja tietokone säännöllisesti. Tätä opettelen itse vielä, puhelin on kieltämättä kuin tarranauhalla kiinnitetty kämmeneen. Sen verran olen edistynyt, että laitan puhelimen heti pois, kun joku puhuttelee, ja keskityn ihmiseen koneen sijaan.

    Illamasqua

    Shokkipinkki sävy on raikas kesällä.

  6. Hyväksy, että lapsesi kasvavat, ja että he joku päivä muuttavat pois kotoa. Auts, tämä on paha… Souschef täyttää torstaina 12, joten vuosi vuodelta eron hetki on lähempänä. Ja niinhän sen pitää mennä, niin haikealta kuin ajatus tuntuukin.
  7. Ole aina valmis nauramaan itsellesi. Tosikot, ja ihmiset, jotka irvailevat toisille, mutta eivät kestä pienintäkään itseensä kohdistuvaa piikkiä ovat surkeinta seuraa elämässä. Olen elämäni aikana irtautunut paristakin tapauksesta, joiden suurinta hupia tuntui olevan alleviivata minun puutteitani ja mokiani, mutta vastavuoroisuus aiheutti suunnatonta närkästystä ja vaati lepyttelyä ja anteeksipyyntöjä, jotta tilanne normalisoitui. Ei kiitos enää ikinä.
  8. Tule nähdyksi, ennen kuin tulet kuulluksi. Tämä taisi olla Scott Thomasin puolelta kieli poskessa annettu ohje, mutta käänsin sen omassa mielessäni siihen, että nykyään olisi ihanaa, jos se, joka huutaa kovemmin ja veemäisemmin ei aina saisi kaikkea huomiota. Myönnän, että hiljaisena tarkkailijaluonteena minulla on tässä kantakirjasonni ojassa. Olen saanut kuulla olevani koppava, jääkuningatar, ylimielinen ja soveltumaton työskentelyyn ihmisten kanssa, koska olen seurassa kuuntelija, etenkin aluksi.

    WanderBeauty

    Herkän vaaleanpunainen sopii kaikille.

  9. Pidä huolta kehostasi. Menen tässä nautinnon kautta: syön ja juon hyvänmakuisia asioita, haen hyvää mieltä ja energiaa itseäni miellyttävistä kuntoilulajeista (en esimerkiksi enää käy salilla, kun koin koko touhun lähinnä vaivaannuttavaksi) ja pidän pääkopasta huolta lukemalla, opettelemalla uusia asioita ja viettämällä vapaa-aikani hauskojen ja rakkaiden ihmisten seurassa.
  10. Rakasta itseäsi sellaisena, kuin olet. Tästä puhutaan nykyään paljon, gurut käskevät olemaan lempeä ja armollinen itselle. En ole sitten tippaakaan lässyttäjätyyppi, mutta sen tiedän, että itsensä vertaaminen muihin aiheuttaa vaan turhaa pahaa mieltä. Kaikissa on hyvää ja huonoa, eikä mikään yhdistelmä luonteen- tai ulkonäköpiirteitä tee toisesta parempaa. Jos kuitenkin haluaisit muuttaa itsessäsi jotain, niin tee se. Minun mielestäni rento, hyväksyvä ote itseen ei tarkoita sitä, että elämän saa heittää ihan lekkeriksi.

 

Soittakaa kuurankukkaa

with 6 comments

Seuraa julkinen tunnustus: Minusta on tullut mökki-ihminen.

kuurankukka3

Eli sellainen, joka vaivihkaa siirtää töitä ja palavereita perjantai-iltapäivästä maanantaihin, jotta mökille pääsee vähän aikaisemmin. Sellainen, joka jo kantaa mielessään ensi kesänä uusia Adirondackeja laiturille kirja kainalossa. Arvaatteko miksi?

Mökillä näkee tähtiä. Siis todella paljon tähtiä, pyörryttävän paljon! Kokonaisia tähtikuvioita, jos osaisi niitä tulkita.

kuurankukka2

Mökillä on myös aikaa meille kolmelle muskettisoturille. Arki-illat humahtavat aina niin nopeasti ohi, kun on juoksevia asioita hoidettavana, läksyjä ja kouluun liittyviä vanhemman velvollisuuksia, lapsen harrastusta, siihen liittyvää orjatyötä talkootyötä, mokkapaloja ja vanhempainiltoja (on ironista, että lasten eteen ja hyväksi tekemämme asiat usein vievät meidät pois mainittujen lasten luota).

kuurankukka4

Hiljaisuudessa ja tyyneydessä piilee myös luovuuden voima. Mökillä piirrän ja valokuvaan, suunnittelen mielessäni blogipostauksia ja neuletöitä, löydän parhaat näkökulmat työtehtäviin ja ideoin uusia ruokia. Kotona joutuu pinnistämään, että saa ajatukset suunnattua oikein taustakohun keskellä.

Mökillä on myös ihana puusauna, ihan meren rannalla. Kun istuu ylälauteilla, näkee kaislikon ja aaltoilevan veden. Kiukaan kihinässä, varpaat kuumasta kirpristyneinä on hyvä olla.

kuurankukka

Written by riitta

9.11.2016 at 14:31

Kategoria(t): masutoaitemu

Tagged with , ,

Vielä kerran lande looks

with 7 comments

Pitkin hampain myönnän, että arki on mässähtänyt päin naamaa. Viimeistään huomenna, kun koulut alkavat.

It´s been a lovely, relaxing summer: I’ve read a lot, swam a lot in the ocean and eaten in many nice restaurants. I´m not sure I´m ready to let go yet… Luckily August is full of fun stuff to do, as is fall. School starts tomorrow so I guess it´s time to buckle up for work and everyday life.

Olen tänä kesänä uinut ennätyksellisen paljon luonnonvesissä, taisin heittää kerralla ainakin viiden vuoden talviturkit. Olen myös lukenut paljon, paljon enemmän kuin vuosiin. Ruokaa puolestaan olen itse kokannut vähemmän, ei ole ollut inspiraatiota. Toisten kokkaamaa ruokaa olen toki syönyt, ja pari ravintolasuositusta tulee ihan kohta tännekin.

syrän termari

Kesällä täytin 40, ja sain yllätysmatkan Souliin (kyllä vain, se teki meihin kaikkiin vaikutuksen ensimmäisellä kerralla). ”Tutussa” paikassa on se hyvä puoli, ettei lomaa tarvitse suorittaa nähtävyyksissä, vaan voi keskittyä hotellin uima-altaalla hengailuun ja hyvän ruoan syömiseen. Kävimme syömässä todella, todella pitkän kaavan mukaisen perinteisen korealaisen aterian, josta kirjoittelen myöhemmin.

Arkeen paluu on tuntunut kovin tahmealta, kun on useamman viikon saanut olla kuin nuo myyntikojun kyltit: Vähän sinnepäin, suurpiirteisen rennosti, kunhan isot linjat ovat reilassa.

köyliö itsepalvelu

Elokuussa on onneksi kaikenlaisia kivoja rientoja ja tapaamisia, samoin syksyllä. Meillä on liput niin Komisario Palmuun, kuin Kungens tal -esitykseen. En ole ihan vielä löytänyt itselleni tavanomaista syysvaihdetta silmään, mutta tuskin se kovin kaukana on. Auttaisikohan syysmuodin selailu netissä…

Mitä teidän syyssuunnitelmiinne kuuluu?

kaislat2 kaislat

Written by riitta

10.8.2016 at 15:33

Lande looks

with 8 comments

Viikko mökillä samoissa, hyttysmyrkyn, grillitahnojen ja aurinkorasvan kyllästämissä verkkareissa teki hyvää.

Some snapshots from our summer cottage. The swan family graced our lives one morning, aren´t the little ones just adorable!

Ohjelmassa oli metsämansikoiden metsästystä, meriahvenien narraamista mato-ongella, lukemista, piirtämistä ja kyljen kääntämistä auringossa laiskanpulskeasti. Kantarelleja yritin etsiä, mutten onnistunut. Joko niitä ei vielä ollut, tai sitten mäntymetsä ei ole niille otollista maaperää. Kävimme myös Naantalissa lounaalla ja ihastelemassa upeita veneitä (ajatus omasta veneestä on kiva, omistamisen tuomista tehtävistä ja vastuista ei niinkään).

landelooks_jäkälä landelooks_mansikat landelooks_naantali

Eräänä aamuna keitin kahvin pieneen take away -mukiin muun perheen vielä nukkuessa. Ajatuksenani oli nauttia kahvi rannalla aamuauringossa dekkarin kanssa, mutta paikalle minua ennen ehtinyt joutsenperhe oli eri mieltä.

Isä ja äiti olivat selvästi tuoneet pikkuiset lapsiparkkiin hiekalle, kun suorittivat aamujoogaansa. Aurinkotervehdysten ystävänä en suinkaan halunnut häiritä hetkeä, muuta kuin napsimalla muutaman kuvan. Turvallisen välimatkan päästä tosin, uros vahti minua herkeämättä ja otti muutaman reippaan askeleen minua kohti siivet pörhössä. Ymmärrän tuoreen vanhemman tunteet täysin, minäkin puolustaisin noita hellyttäviä harmaita piipittäviä myttyjä tiukasti.

Siivekkäät poistuivat lopulta merelle isän vanavedessä. On ne vaan upeita eläimiä.

 landelooks_jooga landelooks_mytytlandelooks_räpylälandelooks_daddyolandelooks_lähtö

Written by riitta

13.7.2016 at 11:05

Kategoria(t): masutoaitemu

Tagged with ,

%d bloggers like this: