masutoaitemu

【マストアイテム】 Japanese noun : must-have, essential item

Archive for the ‘Ruoka’ Category

Suolakaramellimarengit

with 8 comments

masutoaitemu promotion

Makean ja suolaisen liitto on yksi parhaimpia makuyhdistelmiä, mitä tiedän. Pakastimessa vastaan kävellyt munanvalkuaiskätkö pani sähkövatkaimen laulamaan ja marenkeja tulemaan.

Sain blogia varten testiin pullollisen Modon Suolakaramellisiirappia. Kotimaisen Modon siirapit ovat varmasti tulleet meille taviksille tutummiksi baaritiskillä notkuessa, missä ammattilaiset ovat niitä käyttäneet todella pitkään. Siirapit sopivat kuitenkin juomasekoitusten lisäksi myös ruoanlaittoon ja leivontaan. Suolainen karamelli on yksi uutuuksista (lakun, tervan ja seljankukan ohella), joita saa nyt Stockmann Herkuista ja Prismoista.

marenkimodo1

Marenkini ovat saaneet inspiraationsa Mallaspullan käsittämättömän hyvännäköisistä donitseista, jotka ovat kummitelleet makunystyröissäni vapusta lähtien. Mitään noin taidokasta en itse osaa leipoa, marenkeja sentään minäkin saan aikaiseksi.

Rentouttavaa viikonloppua!

Ainekset noin 12 keskikokoiseen marenkiin:

  • 140 g valkuaisia
  • 2 rkl taloussokeria
  • 2 dl Modo Suolakaramellisiirappia

Laita siirappi pienen kasariin ja lämmitä 118 asteeseen. Olethan todella varovainen tulikuuman siirapin kanssa!

Siirapin lämmetessä vaahdota valkuaiset ja sokeri tiukaksi vaahdoksi. Valuta kuuma siirappi vaahdon joukkoon.

Nosta vaahtonokareita kahden lusikan avulla leivinpaperin päälle pellille ja kypsennä kuiviksi ja rapeiksi 100 asteessa uunissa – varaa reilusti aikaa, 3-4 tuntia.

marenkimodo2

Written by riitta

5.5.2017 at 15:59

Kaksi kuohuvaa vappuun

with 2 comments

masutoaitemu promotion

Kuohuviineissä – kuten kesässä – kaikki on kivaa: kuplat, maku, tuoksut, äänimaailma. Ei liene sattumaa, että kevään ja kesän iloisimmille juhlille skoolataan nimenomaan kuplajuomilla.

May 1st celebrations in Finland usually include some sort of deep-fried pastry (we call them ”munkki”) and a bottle or 12 of sparkling wine. Two of my favourites are Barth Pinot Rosé Brut and Gisselbrecht Blanc de Noirs Crémant d’Alsace Brut.

Tunnette minut topakampien viinien ystävänä, ja sama pätee myös kuohuviin. Pinot noir -rypäleestä tehdyt kuohuviinit ja shampanjat ovat suosikkejani, jo niiden tuoksussa on ytyä. Niitä voi juoda sellaisenaan, mutta niitä voi myös vahvuutensa ja maun voimakkuuden ansiosta kuljettaa läpi aterian.

barthvappu

Makutestiin saamani saksalainen Barth Pinot Rosé Brut on hapokas ja rutikuiva. Käy kippistelyyn, mutta maistuu myös ruoan kanssa. Kaunis, melko tumma ruusunkultainen väri ja pitkäkestoinen maku.

Hinta: 23 euroa

Toinen erinomainen Pinot noir -kuohuva on Gisselbrecht Blanc de Noirs Crémant d’Alsace Brut. Se on Alkon valikoimissa harvinaisuus eli ranskalainen kuohuviini. Opin juuri, että termi ”crémant” viittaa nimenomaan siihen, että kyseessä on shampanjametodilla tehty kuohuviini Champagnen alueen ulkopuolella. Juomassa on pienet kuplat, ja se on ihana suoraan sanottuna ihan sellaisenaan, auringonpaisteen ja hihityksen kanssa nautittuna.

Hinta: 16,79 euroa

Jos emme ole kuulolla sitä ennen, niin viettäkää rentouttava viikonloppu ja todella hauska vappu!

Written by riitta

28.4.2017 at 12:38

Kategoria(t): Ruoka

Tagged with , , ,

Viinivinkki ja viikonloppua: Villa Huesgen by the Glass Riesling 2015

leave a comment »

Taas yksi viikko hujahti ohi kuin huomaamatta, ja se olisi taas viikonloppu, kivaa!

My wine suggestion for the weekend: Villa Huesgen by the Glass Riesling 2015. It´s a dry, crisp (think green apples) white wine, really nice with white fish dishes.

bytheglass

Oikeasti olen tehnyt vaikka ja sun mitä tällä viikolla. Huippukohta tähän mennessä oli keskiviikkoillan ilmajoogakurssi, jossa ylitin itseni kiitos ihanan lempiohjaajani. Katjan pelkkä läsnäolo ja lähes hypnoottinen ääni saa uskomaan, että minäkin osaan ja jaksan. Tuli ihan melkein oikean urheilijan olo, kun roikuin liinan ja jalkojeni varassa pää alaspäin – ja ennen kaikkea pääsin asennosta melkein viehkeästi vatsa- ja hauislihasten avulla ylöskin. Jos ilmajooga ei ole tuttu, kurkkaa tämä video. Siitä saa hyvän käsityksen, minkälaisia asanoita tunneilla tehdään (kyse on toki edistyneestä osaajasta). Käyn Yoga Nordicin tunneilla Espoossa, suosittelen! Kiva kodikas paikka, hyvä tunnelma kävijöidenkin kesken, monipuolinen tuntivalikoima (myös pilatesta) ja osaavat ohjaajat. Aina saa tehdä oman päänupin ja sen hetkisen fiiliksen mukaan, kukaan ei todellakaan karju korvan juuressa jaksaajaksaa. Kertaakaan en ole kokenut painostusta suorittaa tuolla, toisin kuin valitettavan usein ryhmätunneilla käy.

Viikonloppuna aion:

  • Hioa What´s Cooking Helsinki -näytöskeittiön ohjettani, olethan tulossa?
  • Kelien salliessa ottaa itseäni niskasta kiinni ja aloittaa puutarhan kevättyöt (perhanan naapuri ehtii aina ensin ja aiheuttaa karmeita syyllisyyden tunteita).
  • Käydä juoksulenkillä. Ilmoittauduin nimittäin kotikaupunkini juoksutapahtumaan toukokuussa, ja tarttis vissiin vähän treenata
  • Käydä Tapiolassa tutustumassa uuteen kauppakeskus Ainoaan Tapiolassa. Samalla voisi vaikka syödä lounasta Sumo Sushissa.

Reittini kulkee myös Alkon kautta hakemassa jotain uutta testattavaa. Viimeisin kokeilemani (minulle) uusi viini oli Villa Huesgen by the Glass Riesling 2015. Tässä on runsaasti raikkautta ja hapokkuutta, mikä toimi ainakin kuhan ja thaityylisen liha-nuudelisalaatin kanssa.

Aurinkoisia päiviä viikonloppuunne!

Ihmisten edessä

with 16 comments

Toiset meistä ovat luontaisia esiintyjiä ja puheenpitäjiä. Mieheni esimerkiksi osaa ottaa tilan haltuun ja pitää aina ihan parhaat puheet päivänsankareille.

Itse annan mielelläni muiden olla framilla, mikä on joskus turhan helppo valinta. Joskus pitää nimittäin antaa itsestään muille, eikä vain ottaa. On vaan niin helppo kuluttaa sisältöjä toisensa jälkeen (blogit ja vlogit, podcastit, lehtien nettisivut ja -julkaisut) antamatta mitään – edes pientä kommenttia ja siten jälkeä olemassaolostaan – vastineeksi toisen vaivannäölle. Laiskuus ja kyllä ne muut hoitaa -asenne koskee myös vaikkapa lasten harrastuksien tai koululuokkien varainkeruu- ja talkootyötä: Ne on ne samat kädet, jotka leipovat ne perhanan mokkapalat ja paketoivat jouluisin lahjat ostoskeskuksissa vuodesta toiseen. Toiset puolestaan luistelevat vastuusta sujuvasti vuodesta toiseen. En todellakaan ole maailman puuhakkain nainen, mutta ai jestas että verenpaine nousee, kun vanhempaintapaamisissa kysytään, kuka ottaisi asian x hoitaakseen. Katseet harhailevat pitkin seiniä, katsekontakti puheenjohtajaan olisi ilmeisesti liian suuri riski joutua nakitetuksi. Ja sitten se, joka jo hoitaa kahvitukset, taloudenpidon, opettajan lahjat ja teatterimatkan kuskaamiset nostaa kätensä (kun ei enää kestä muiden vatulointia) ja ilmoittautuu vapaaehtoiseksi…

Ja vaikka viis veisaisi toisten tekemisistä ja tekemättä jättämisistä, niin helpoimman tien valitseminen ei koskaan ole kehittänyt yhtään ketään. Joten: Olen ilmoittanut itseni suoraan leijonan kitaan peräti kahteen otteeseen. Toinen on työhöni liittyvä esitys (sanoin kysyttäessä ensin kääk ja sitten totta kai minä tulen, iso kiitos luottamuksesta), ja toinen on näytöskeittiön pitäminen What´s Cooking Helsingissä!

What´s Cooking Helsinki järjestetään 8.4. Teurastamolla. Aamun avaa blogaajille tarkoitettu seminaari, mutta iltapäivällä ovet ovat avoinna kenelle tahansa – olisipa kiva, jos pääsisit paikalle! En ole vielä lyönyt lukkoon ruokalajia, mutta tiedän sen olevan kasvisruokaa ja ylläriylläri aasialaista. Jännittää niin häikäleesti, mutta samalla tiedän, että tästäkin selvitään ja että fiilis tulee kokatessa olemaan ihan mielettömän hyvä.

Mutta mitä mä laitan päälle…? 😉

wch

Written by riitta

17.3.2017 at 10:33

Telkkarivinkki illaksi: YLE Teeman Ruoka-aikoja

with 5 comments

Jos minulta kysytään, saisi TV:stä tulla vain Downton Abbeytä jatkuvina uusintoina, aina uusia jaksoja RHOBH:ta ja kaikki iki-ihanat dokumentit, mitä BBC vain keksiikään tehdä.

Niin kuin tämä superkoukuttava, varsinainen hyvän mielen ohjelma ”Ruoka-aikoja” (Back in Time for Dinner). Dokumentissa seurataan viisihenkistä Robshaw´n perhettä, joka kokkaa itsensä läpi vuosikymmenten, alkaen 1950-luvun säännöstelyn vuosista. Perheen koti remontoidaan joka jaksossa kulloisenkin käsiteltävän vuosikymmenen mukaisesti, ja toki perhe on myös vaatetettu asianmukaisesti. Vallinneet asenteetkin ovat ajan hengen mukaisia: Äiti hoitaa kodin, ruoanlaiton ja lapset – isä käy työpäivän päätteeksi pubissa.

Ohjelmassa kaikkein mielenkiintoista on nähdä, miten kodin työnjako, keittiövälineet ja ruoanlaittometodit ovat muuttuneet yhteiskunnallisten muutosten tahdissa. Kun naiset pääsivät kunnolla mukaan työelämään, tarvittiin pakasteita ja valmisruokia. Sama ilmiö, kuin esimerkiksi nuorisomuodin synnyssä: Kun Englanti pääsi 1960-luvulla talouskasvun vauhtiin, riitti töitä ihan kaikille. Nuoretkin saivat osa-aikatöitä – heilläkin oli ylimääräistä rahaa taskussa polttelemassa – nuorisolle suunnatuille vaatteille ja vapaa-ajan viettotavoille oli löytynyt uusia ostajia.

Nostan kyllä hattua entisaikojen kotirouville, on heillä ollut melkoinen leiviskä hoidettavanaan! Keittiön apuvälineet olivat vaatimattomia, ruokaa oli niukasti, ja kaiken joutui hoitamaan yksin. Pitkälle on tultu, kun lähes joka taloudessa on mikro, kahvinkeitin, sähkövatkain, jääkaappi (aikansa arvokkain luksustuote!), pakastin, imuri (joista osa vieläpä pyörii ihan itsekseen siivoamassa) ja pyykinpesukone. Jääkaapit osannevat tulevaisuudessa kertoa, kun maito alkaa olla lopussa, ja jo nyt esimerkiksi meidän pyykinpesukoneemme osaa vaatia pesuainesäiliön täyttöä. Oman appsin kautta tietenkin, milläs muullakaan…

Tänään ohjelmassa ollaan jo 1980-luvulla. Jännä nähdä, minkälaisia ruoka- ja keittiöinnovaatioita Britanniassa on koettu tuolloin, ja miten ne suhtautuvat Suomen markkinoihin. Minulle tulee aivan ensimmäisenä mieleen tuttavaperheen kadehdittava limsakone, kavereiden keittiöihin ilmestyneet mikrot, koulun kiinankaali-säilykeananassalaatti ja City-käytävän Carrols. Mitä teillä syötiin kasarina?

Written by riitta

21.2.2017 at 15:21

Punaviinisuositus tapaksille ja liharuoille

leave a comment »

masutoaitemu promotion

Jos meinaat kattaa viikonloppuna tai lähitulevaisuuden pikkujouluihin tapas-tarjoilun, niin kaarra Alkossa punaviinihyllyjen Portugali-kyltin alle.

Herdade do Peso Colheita Red is the perfect partner to hard cheeses, meat dishes and even game – so try it with a bountiful tapas-buffet!

Pernod Ricardilta saamani portugalilainen uutuusviini Herdade do Peso Colheita Red on nimittäin juuri täydellinen tarjottavaksi monipuoliseen ruokakattauksen kanssa. Se on sopivan tuhti kumppani juustolle ja lihalle, mutta on myös sen verran hedelmäinen, että se käy nautittavaksi rupattelun lomassa. Tuoksussa on karvasmantelia.

Herdade do Peso Colheita Red, tapas-viini, punaviini tapaksille, portugalilainen punaviini, Alkon uutuusviini, liharuokien punaviini

Colheitaa mökillä maistellessani paahdettujen pikkupaprikoiden ja mustaleimaemmentalin kanssa tulin ajatelleeksi ensimmäistä oman alani työpaikkaa. Pääsin nimittäin siellä melko varhaisessa vaiheessa osalliseksi brändiuudistustyötä. Työnantajani fuusioitui toisen saman alan firman kanssa, ja sitä myöten saimme uuden nimen ja visuaalisen ilmeen. Päästäksemme kärryille uudesta ilmeestä lähetti New Yorkin toimisto kasapäin ohjeita ja sääntövihkoja, joiden mukaan tuli toimia. Mieleeni on jäänyt erityisen elävästi brändin uudet värit, joiden sanottiin edustavan kaikkea sitä upeaa, mitä luonnolla on meille tarjota: muun muassa mehevän mullan mustaa, viljan kullankeltaista – ja punaviinin syvänpunaista. Hyvä ruoka ja sille sovitettu juoma kieltämättä ovat elämän pieniä suuria nautintoja, ei käy kieltäminen.

Hyggeilytrendin nimissä toivotan teille leppoisaa viikonloppua!

Herdade do Peso Colheita Redin hinta: 14,88 euroa

PS: Ilahdun suuresti jos jätät kommentin, mutta kommentoithan vain viinin ulkopuolisia asioita.

Written by riitta

19.11.2016 at 12:52

Kategoria(t): Ruoka

Uutuusglögit testissä

with 20 comments

masutoaitemu promotion

Aamu valkeni tänään räntäsateeseen, apua… En ole talvi-ihminen, en sitten millään mittapuulla. No, tulipahan varattua renkaidenvaihtoaika, jos jotain hyvää on keksittävä!

Joulu on talvikaudessa ainoa ilonpilkahdus, mutta muuten toivon vaan ajan kulumista nopeammin kohti valoa. Pakottaudun keskittymään kivoihin juttuihin, ja keksimään iltoihin tekemistä, jotteivat päivät tuntuisi niin ankean lyhyiltä. Kun viideltä on jo hämäränhyssyä, niin päivänvalon sijaan on tuijotettava kelloa ja pysyttävä liikkeessä.

Talvi ja valottomuus saavat armon silmissäni vain joulun lähestymisellä ja rauhoittumiseen houkuttelevalla tunnelmallisuudella. Aamulla voi syödä leppoisammin aamiaisen kynttilänvalossa, kirjoja tulee luettua telkkarin töllöttämistä merkittävästi enemmän, ja neuleprojektitkin etenevät tehokkaasti telkkarin äärellä kun ei jaksa enää lukea (kahta en vaihda: Dijonia ja Täydellisiä naisia).

Myönnän, että olen jo pyöritellyt jouluaaton ruokalistaa mielessäni, onhan kyseessä perheemme vuoden tärkein juhla. Klassista ranskalaista? Pöytä notkumaan aasialaisia suosikkeja? Sammio vihreitä kuulia ja harmaasuolattu kinkku? Onneksi jouluun on vielä aikaa.

Matkani kohti joulua on päällystetty hyvällä ruoalla. Varasin meille pöydän BasBasista, samoin haluan viedä ukkelini Vinkkeliin ja Kampin uuteen ravintolakerrokseen. Sesongin juomiakaan en ole unohtanut, pääsin taas glögin makuun viime viikonloppuna mökillä. Sain Pernod Ricardilta testiin pari uutuusglögiä, Tuike Rosé Glögin ja Chymos Lakritsi-Suklaa-glögin.

joulun juomat, uutuusglögit, rosé-glögi, glögiuutuus, lämmittävät juomat, Tuike roséglögi, Chymos lakritsi-suklaa-glögi

Rosé on Alkon ensimmäinen rosé-glögi. Sen punaisten marjojen makeutta taittaa kardemumma ja kaneli. Tykkäsin tästä todella paljon, maku on paljon raikkaampi ja kevyempi (myös matalamman alkoholipitoisuutensa ansiosta), kuin perinteisten punaviiniglögien. Joilla niilläkin on toki oma paikkansa, mutta Tuike on esimerkiksi aperitiivina nautittuna paljon nukuttavia tummia tanniineja miellyttävämpi. Puristin joukkoon appelsiinin mehua, mikä raikasti makua entisestään.

Hinta Alkossa: 7,98 € (75 cl)

Lakritsi-suklaa-glögi on makean ystävälle, siitä ei ole epäilystäkään! Maitosuklaa, jouluiset mausteet ja lakritsan anis muodostavat herkullisen yhdistelmän. Tätä kannattaa kokeilla myös kermaliköörin tavoin pieni tilkka jääpalalla viilennettynä jälkiruoaksi, toimii minun suuhuni myös kylmänä.

Hinta Alkossa: 9,99 € (75 cl)

joulun juomat, uutuusglögit, rosé-glögi, glögiuutuus, lämmittävät juomat, Tuike roséglögi, Chymos lakritsi-suklaa-glögi

%d bloggers like this: