Laskeudutaan jouluun
Hyvää ensimmäistä adventtia! Joko otitte joulukoristeet esiin?
Happy Advent Sunday! Are you already in full Christmas season mode? I am, for the first time in years. This crazy year´s silver lining is definitely the slower pace of life which means more time to prepare for Christmas slowly, day by day. I started decorating last week end with seasonal flowers and today I´m taking out a big part of our ornaments. I´ve also booked us theatre “tickets” to see A Christmas Carol via live streaming. I´m grateful not all Christmas activities have been cancelled!
Joulu on lempijuhlapyhäni, mutta viime vuosina en ole päässyt sen tunnelmaan kiinni. On pitkä työvuosi takana, pimeä vuodenaika vie viimeisetkin tuhkat pesästä ja vuodenaikaan kuuluva hauskanpito tuntuu velvollisuuksilta. Vietä pikkujouluja, osta lahjat, muista kortit. Joku vaatii jotain koko ajan, kaikkein kovaäänisimmin ääni oman pään sisällä. Jouluna pitää olla siistiä, pitää nähdä ihmisiä, pitää ideoida ja kokata näyttävä illallinen. En ole tätä sanonut kenellekään ääneen, mutta viime vuonna vain toivoin, että aaton ns. virallinen osuus olisi ohi ja saisin olla rauhassa. En muista mitä söimme tai mistä puhuimme illallisella. Sellainen ”puitteet kunnossa, mutta sydän ei mukana” ankea olo.
Tänä vuonna tuntuu pitkästä aikaa siltä, että joulu on muutakin kuin stressipesäke. Ostin viime viikonloppuna ensimmäiset joulukukat ja tein niistä ison asetelman olohuoneen sivupöydälle. Aamuisin tungen naamani kiinni hyasintteihin ja hengitän joulun kehoon. Ostin myös joulukalenterikynttilän, sellaista meillä ei ole ollutkaan muutamaan vuoteen. Ajattelin polttaa päiviä pois aina aamiaisella. Tänään, ensimmäisenä adventtina, otan joulukoristeet esiin ja laitan kodin jo todella jouluisen näköiseksi. Eilen siivottiin varta vasten tätä varten, lattioiden jynssääminen tuntui kerrankin hauskalta, kun sen teki joulutunnelman eteen. Ai niin, ostin myös liput Tampereen teatterin Saiturin joulu -näytelmän livestreamaukseen! Ihanaa, ettei joulutapahtumiin osallistumisen perinne ihan kokonaan jää pois. Teatteri järjestää kolme näytöstä, ja lippuja voi ostaa täältä.
Lahjoista en vielä tiedä, mutta mielessä muhii ideoita ruokalahjoista, Siskolle voisin tehdä äidin reseptillä pähkinäkakun, äidille voisin tehdä maksapateeta. Isälle vien palvelutaloon pähkinäsuklaata, ja hoitajille täytyy viedä vähintään konvehtirasia tai joulukahvia ja -teetä.
Ruokalahjoista ja joululahjoista puheen ollen: tältä sivustolta voi käydä ostamassa kerralla vaikka useamman helsinkiläisen ravintolan lahjakortteja lahjaksi. Itse ostan perheen yhteislahjaksi ensi vuodelle ravintolaelämyksiä yhteisiin suosikkipaikkoihin Vinkkeliin, Alexanderplatsiin ja Saslikiin, sekä muutamaan uuteen paikkaan.
Ulkona sataa juuri nyt lunta ja sekin on vaan ihanaa. Huomaatteko, millaisessa joulu-hybriksessä elän? 😀
masutoaitemu 
Minulla on ihan sama juttu, että nyt olen kummasti innostunut joulusta. Sanoin yställenikin, että yleensä paketoin lahjat noin vartti ennen kuin ne jaetaan. Tänä vuonna on toisin. Varmasti on osansa sillä, että työt eivät enää paina ja viisi kuukautta vuorotyön loppumisen jälkeen alan olla todella elävien kirjoissa taas. Ruokapuoleen aion tänä vuonna panostaa ja siihen, että ne ihan kaikkein tärkeimmät ihmiset ovat lähellä joulun.
TykkääLiked by 1 henkilö
Sari – Campasimpukka
29.11.2020 at 11:06
Samat sanat – kummasti alkaa joulun laittaminen kiinnostaa, kun on arjessa paljon vähemmän velvoitteita. Alan pitää tästä elämänmenosta, saako näin sanoakaan…
TykkääTykkää
riitta
29.11.2020 at 11:08
Täytyy tunnustaa, että ekat joulukoristeeksi laskettavat asiat (kanelitankoja ja huurteinen maisemakupla sekä Pentikin poro) ovat olleet esillä jo pari viikkoa, koska silloin tuntui siltä. Nyt voisi hankkia muutamia kukkiakin jo. Olemme myös piparien kanssa viikkoa etuajassa tänä vuonna. Saa nähdä, harmittaako itsenäisyyspäivänä, jolloin olemme perinteisesti pipareita leiponeet. Tämäkin on osa monen vuoden mittaista joulusuorittamisen karsimista. Aika hyvin olen jo oppinut, että joulu ei mene pilalle, vaikka joustaakin (oli muuten melkoinen kynnys ostaa joululaatikot valmiina!), eikä aina yritä venyä itseasetettujen / perittyjen tavoitteiden ja aikataulujen mukaan jouluun. -q
TykkääTykkää
Q
29.11.2020 at 15:09
Jep, omien korvien välissä huutelevat vaatimuskeijut kannattaa vaimentaa heti alkuunsa! Satsaan siihen, mikä on tärkeää (esim. kinkunpaisto ja Finlandia-kuulat). 🙂
Mulla on ekat piparit suunnitelmissa tällä viikolla/lauantaina, odotan jo nyt tuoksua.
TykkääTykkää
riitta
30.11.2020 at 09:40
Mulla on aina joulufiilis, mutta ymmärrän, jos sen menettää välillä, kun tulee ikää.
Tänä vuonna otin talviloman joulukuun alkuun (melkein pari viikkoa). Tosin vähän blogihommia hoidan, mutta pääasia on lomailussa. Sitten pariksi viikoksi töihin joulutohinoihin ja aatonaattona vapaalle viikoksi joulun viettoon. En malta odottaa. Jouluna sitten ollaan miehen kanssa kahdestaan, kuten aina ennenkin, se on meidän juttu. 🙂
TykkääTykkää
JonnaH.
29.11.2020 at 15:43
Stressi kyllä syö iloa tehokkaasti, mun pitää ainakin oppia paremmat keinot sen hanskaamiseen jatkossakin. Työ on tärkeää ja sen velvoitteet pitää hoitaa, mutta se ei saa aina ajaa kaiken muun edelle.
Sulla on aika täydellinen suunnitelma jouluksi: saat laittaa kotia rauhassa loman aikana ja sitten töiden kautta viikon lepo – kuulostaa ihanalta!
TykkääTykkää
riitta
30.11.2020 at 09:43
Upea kuva hyasintistä:) Täällä jouluiset jutut ovat yleensä olleet meidän suomalaisten kirjaston jäsenten keskuudessa, tai muuten täällä asuvien suomalaisten kanssa, mutta korona on tänä vuonna pilannut kaikki. Hyvää joulun odotusta Riitta:)
TykkääLiked by 1 henkilö
Jael
30.11.2020 at 19:24
Kiitos! 😀 Ja kiitos samoin ihanaa joulun odotusta, jospa tämä muutaman viikon lisäkärvistely auttaisi viettämään edes jotakuinkin turvallista joulua, vaikka sitten ihan minipiirissä.
TykkääTykkää
riitta
30.11.2020 at 19:30