masutoaitemu

【マストアイテム】 Japanese noun : must-have, essential item

Posts Tagged ‘Soulin nähtävyydet

Oman elämän muistiinpaneminen

with 2 comments

Olen tullut vanhaksi. Somessa parasta tuntuu olevan omien vuosien takaisten päivitysten selaaminen ja hauskojen tapahtuminen muisteleminen – muulloinkin, kuin uuden vuoden alussa.

Olen miettinyt pitkään, että pitäisi alkaa pitää käsin kirjoitettua päiväkirjaa tai jonkinlaista lokia elämästään. Niin ei pääsisi unohtumaan elämän helmiä. Kuten se kerta, kun hyräilin kollegalle Girls Girls Girlsin kertosäettä Pietarin lentokentällä, kun tämä ei tiennyt varmaksi, kuka edellämme kulkenut Tommy Lee oli. Tai kun kävin toisen kollegan kanssa Jekaterinburgissa työmatkalla illalla syömässä, ja kiiruhdimme yli 30 asteen pakkasessa torin yli kulkukoiria karkuun (ystävällisiä hauvoja, mutta erittäin kiinnostuneita hotellin lämpimästä aulasta). Tai kun kuudennella luokalla luokkakaveri kirjoitti taululle ”Tetcher leave them kids alone” (sic). Opettaja tuli luokkaan ja näki kirjoituksen. Onnitteli ensin kaveria hyvästä musiikkimausta, mutta totesi myös, että opetusta tarvitaan vielä.

Isäni piti päiväkirjaa, ja raportoi sinne päivittäin tapahtumia: joskus vain sään ja keilatuloksensa, joskus pidemmin perheen kuulumisia. Niistä on voinut jälkeenpäin tarkistaa, mitä tapahtui 5.6.1986, tai minkä niminen se ravintola Venetsiassa olikaan, missä äiti sai pizzan päällä raa´an keltuaisen. Some-kanavien päivittäminen onneksi ajaa vähän samaa asiaa, vaikka sitten (kuten minä) keskittyisi hyviin hetkiin, kauniisiin näkymiin ja hauskoihin sattumuksiin. Yhdestä ruoka-annoksen kuvasta tulee rytinällä myös muita muistoja mieleen.

Minusta on myös kaikkein mielenkiintoisinta seurata kavereiden ja muiden seuraamieni tilien kautta toisten ihmisten tavallista elämää. Mitä metrolinjaa he kulkevat Tokiossa aamulla töihin, mitä syövät lounaalla ja miten viettävät lauantainsa. Niin sanotut ”kuratoidut” – yäk mikä termi – tilit ovat puuduttavan tylsiä ja mielikuvituksettomia. Samat marmorialuset, kristallilasit ja pehmopornopiehtarointi valkeissa lakanoissa. Menneinä vuosina Suomessa ei saanut ravintolassa tilata vain alkoholijuomaa, vaan piti tilata ruokaa. Sääntöä kuulemma kierrettiin kierrättämällä pöydästä toiseen sillivoileipää, jota ei ollut tarkoituskaan syödä. Se nökötti pöydässä juomien kanssa alkoholitarkastajan hämäämiseksi. Olen varma, että trendikahviloissa on nykyään avokadoleipä tai pari, joita saa kuvauslainaan.

Etsin erästä kuvaa blogin syövereistä, ja törmäsin siinä yhteydessä pariin postaukseen, jotka toivat mieleen paljon ihania muistoja. Linkkaan ne tähän, jos ne vaikka olisivat menneet aikanaan sinulta ohi.

Ensivaikutelma konstailemattomasta Soulista

Makumuistoja Tokiosta

Makkarat ja Wanha Kunnon Blogitapaaminen

Roadtrip Legolandiin perheen kesken

Written by riitta

14.1.2020 at 07:38

Konstailematon Soul

with 13 comments

Vierailimme huhtikuussa koko perhe ensimmäistä kertaa Soulissa. Aika oli turistille otollinen. Lämpenevässä säässä jaksoi hyvin kierrellä päivät, ja kirsikankukat ja magnoliat olivat jo uskaltaneet esiin.

Some pictures from Seoul, where I spent a week with my family in April. Lovely place – and the food was phenomenally good! Went especially gaga over kimchi.

soul3

Ennen lähtöä mietin, mahtaisiko Korea poiketa paljonkin Japanista.  Vaikutteita on selvästi otettu, puolin ja toisin, mutta maat ovat aivan omanlaisensa. Tokio on vastakohtien kaupunki, paikka, jossa perinteinen ja moderni istuvat rinta rinnan, ja jossa kulttuuriin kuulumaton hämmentyy helposti kirjoittamattomista säännöistä. Soulia ei tarvitse yrittää lukea rivien välistä. Se on juuri sitä, miltä näyttää: kovaääninen ja nopeatempoinen. Metroon ei jonoteta jämptin siisteissä jonoissa, vaan junan saapuessa hivuttaudutaan lähemmäksi jonon alkua, jotta istumapaikkaan olisi paremmat mahdollisuudet. Korealaiset ovat myös huomattavan käytännönläheisiä. Tarjoilijan on ihan ok käyttää lihan leikkaamiseen saksia ravintolassa asiakkaan nenän alla – Japanissa moinen brutaalius olisi varmasti kauhistus. Myös ravintoloiden astiat ovat yhtä ja samaa astiastoa (varmasti helppo pinota päällekkäin ja varastoida), siinä missä Japanissa jokaiselle annokselle on huolellisesti valittu ruokaa ja raaka-aineita korostava astia.

Gyeongbokgung Palace eli vanha keisarillinen palatsi on suosittu matkakohde. Kannattaa hyödyntää ilmaiset opastetut kierrokset, näin palatsin alueesta saa huomattavasti enemmän irti, kuin yksin pyörien. Paikallisten nuorten tyttöjen huvituksena on tulla paikalle, vuokrata perinteiset puvut ja kiertää niissä alueella – mitäpä muutakaan tehden, kuin selfieitä ottaen… Paras kuva vaikutti olevan sellainen, johon sai ulkomaalaisen miehen kaveriksi. Don´t ask.

soul10 soul11 soul1

Panin merkille, että korealaisten tyylitaju on lähempänä länsimaalaista, paljon särmikkäämpää ja rohkeampaa, kuin japanilaisten. Japanittarille ominaisia tyttömäisiä asukokonaisuuksia näkyi katukuvassa vähän. Sen sijaan mustaa ja nahkaa käytettiin paljon, mihin puolestaan törmää harvemmin Japanissa. Ann Demeulemeester –klooneja tuli vähän väliä vastaan, korealaisella meikkilookilla tosin. Korealaiset suosivat erittäin kostean näköistä meikkipohjaa (ostin itsellekin meikin kiinnitys- ja viimeistelysuihkeen, jolla saa kiiltoa naamaan), superhehkuvaa ja lähes märän näköistä. Meikkisävyt olivat neutraaleja. Metron portaissa erään kerran vastaan kävelleen naisen mattameikkipohja ja kirkkaan pinkit huulet poikkesivatkin valtavirrasta niin paljon, että se vaikutti jo lähes uhmakkaalta statementilta.

Bongeunsa-temppelin mailla on myös korkea Buddha-patsas.

soul7 soul6 soul4

Jos tykkää matkustaa ruoan vuoksi ja sen perässä, niin voin lämpimästi suositella Koreaa! En syönyt yhtäkään huonoa ateriaa tai annosta. Ruoka oli mausteista, tulistakin paikoitellen. Hullaannuin aivan erityisesti kimchiin, ja kotiin palatessa olikin omituista, ettei sitä ollutkaan tarjolla. Teen toisen postauksen ruoista, niin voin paneutua niihin kunnolla.

Yövyimme upeassa The Shillassa. Paras hotelliaamiainen i-ki-nä (valtavat kasat erilaisia leivonnaisia, perinteiset englantilaiset aamiaistarjoilut, dim sum –lajitelmia, erilaisia mehusekoituksia) ja oma uima-allas. Satuimme Souliin kaupungin muotiviikkojen aikaan, ja nyt voinkin kehua juoneeni shampanjaa Italian Voguen päätoimittajan Franca Sozzanin ja lehden muotitoimittajan Sara Mainon kanssa! Eri pöydissä ja aivan eri seurassa tosin, mutta samassa baarissa, eikös tuo nyt lasketa? En tosin ehkä ihan vielä kehtaa laittaa Facebook-kutsua menemään.

Näkymiä Soul Towerin juurelta.

soul2 soul5

Written by riitta

25.5.2016 at 13:04

%d bloggaajaa tykkää tästä: