Suosikkiravintoloitani Helsingissä: klassinen Strindberg

On aina mielenkiintoista tutustua uusiin ruokapaikkoihin, mutta niinä ravintolailtoina pitää varautua siihen, ettei paikka tai sen ruoka miellytäkään. Joskus haluaa pelata varman päälle. Tällöin pitää varata pöytä ravintolasta, joka onnistuu täyttämään kaikki hyvälle illalliselle asettamani kriteerit ihan joka kerta.

Yksi näistä paikoista on ravintola Strindberg. Maalaiskartanosta innoituksensa saanut ravintolasali on elegantisti sisustettu, puuvillaiset tekstiilit tuntuvat kuin tärkätyiltä, palvelu on arvokkaan ystävällistä (täällä ei luojan kiitos tarvitse kommunikoida lattiarajassa kyykkivien tarjoilijoiden kanssa) ja ruoka aina hyvää. Jos tekee mieli parasta husmanskostia, ota lihapullat. Mutta kaikki on hyvää – olen syönyt Strindbergillä mm. parhaimpia kala-annoksia ikinä.

Looking for classic Nordic cooking in Helsinki? Then check out one of my personal favourites, restaurant Strindberg smack in the middle of the capital city. They serve sophisticated versions of typical Nordic dishes such as meatballs with mashed potatoes and Toast Skagen (bread with a shrimp topping). I especially recommend their fish dishes, I´ve loved every one I´ve tried! The place is pretty popular so do book in advance.

Pieni kaviaaripuoti

Seuraavan kerran, kun jalat vievät kohti Havis Amandaa ja Vanhaa Kauppahallia, poikkea Finlandia Caviar Shop & Restaurant -kaviaaribaariin. Skandinaavisen valoisasti sisustettu ravintola tarjoaa paikan päällä (tai toki mukaan otettavaksi) kiitettävän laajan valikoiman erilaisia mätejä, kaviaareja ja ostereita. Kyytipojaksi saa shampanjaa tai mikä jottei vodkaakin, jos on tiukemman tavaran ystävä.

Don´t miss the Finlandia Caviar Shop & Restaurant and its oceanic offerings if you´re in Helsinki! The small, Scandi-style decorated bar offers all kinds of fish roe and caviar, oysters, champagne and of course vodka. Ask the staff for recommendations, they really know their stuff. My personal favourites (as I´m sure you´ll see from my giant, happy grin in the picture below) were the Atlantic salmon roe and the Ossetra caviar. The restaurant is situated by the Helsinki Harbour next to another culinary hotspot, namely the Old Market Hall.

Ostin miehelle joululahjaksi teatteriliput ja ravintolaillallisen, mutta tuumasin, että ennen esitystä pitää saada jotain hiukopalaa – kaviaaribaari on loistava tapa aloittaa mikä tahansa juhlapäivä! Tai tavallinen lauantai.

Testasimme Helsinki-menun lisäksi muutamaa kaviaaria. Menukokonaisuudet ovat hyvä tapa paitsi tietenkin maistella makueroja, myös vertailla mädinjyvästen kokoja. Koska olimme ainoat asiakkaat, jututimme hyvällä omallatunnolla tarjoilijaa ja kyselimme suosituksia. Suosikikseni taisi loppujen lopuksi kiriä merilohen isojyväinen mäti (alla kuvassa keskellä). Mäti oli juuri sopivan suolaista, ja jykevämpi rakenne toi hyvän suutuntuman. Villakuoren mäti (kuvassa oikealla) puolestaan oli kaikkein hienojakoisin maistamistamme mädeistä, ihanaa sekin!

Rapeissa kupeissa on mädin lisäksi smetanaa ja viiriäisenmunanpuolikas. Kaviaaria saa myös sellaisenaan, jos on vaikkapa ensimmäistä kertaa testaamassa, miltä meren pikku helmet oikeasti maistuvat.

---

---

---

Finlandia Caviar Shop & Restaurant

Eteläranta 20, Helsinki
p. 020 734 5651
finlandiacaviar@savukari.fi

Menovinkki viikonlopulle: Ravintola Pastor

Vastikään Helsingin keskustaan avattu aasialais-perulainen ravintola Pastor on maistamisen arvoinen paikka. Kaikki tuntuu olevan kohdillaan, niin ruoka, viinilista, miljöö kuin palvelu.

Newcomer Pastor in Helsinki´s food scene is definitely worth a visit. They offer Asian-inspired Peruvian food, so you´re in for ceviches, hot spices and seafood. They seem to have it all: great food, cosy interior and friendly service.

Olen hiljalleen kyllästymässä ns. konseptiravintoloihin, joissa ihan ensimmäiseksi joutuu kestämään pöydän viereen ah-niin-muka-rennon-tuttavallisesti kyykistyneen tarjoilijan pitkän selityksen siitä, mitä ruokaa heillä on tarjolla, ja miten se kuuluu syödä (!!!). ”Meillä on niinQ sellanen konsepti, ett kaikki annokset on tehty jaettavaks seurueen kesken” – käsi ylös, jos et ole sattunut kuulemaan tätä lausetta ravintolassa viimeisen parin vuoden aikana. Huokaus. Kiva ajatus toki, mutta toteutus tökkii usein. Tästä paras esimerkki lienee Brondan miniatyyrihampurilainen, jonka jakaminen useammalle kuin yhdelle on saavutus sinänsä.

Pastorissa emme saaneet pitkää ohjeistusta syömiseen, luojan kiitos! Toki ruoat saa jakaa seurueen kanssa, ja mekin itse asiassa tilasimme alkupalat kaikille yhteisiksi, mutta jokaiselle omat pääruoat. Ceviche oli huolellisesti tehty, samoin empanadaksia olisi voinut syödä useammankin. Uppopaistetut chili-paprikat meinasivat kirjaimellisesti viedä kielen mennessään, ihanan tulista! Söin yhden melkein kokonaan, mies veteli urhoollisesti loput viisi.

Suosittelen lämpimästi, melkein jo pelkän viinilistan vuoksi. Baarin puolella saa myös syödä, cocktailit vaikuttivat toimivilta nekin.

Aurinkoa ja lepoa viikonloppuunne!

Espan uusi italialainen: ravintola Presto

Illastimme perheen kesken souschefin syntymäpäivän aattona Esplanadin uudessa Prestossa. Royal Ravintoloihin kuuluva paikka tarjoaa perinteisiä italialaisia herkkuja, listalta löytyy niin pizzaa, pastaa, bruschettoja kuin antipastoja.

Newly opened Italian restaurant Presto in the heart of Helsinki offers very traditional dishes: pizza, pasta, bruschettas and antipasti. I’d go again, but I think I’d stick to Prosecco and antipasti.

Savoy’n alakerrassa sijaitseva ravintolasali on tunnelmallinen, sopivan hämärä ja kodikas. Isot ikkunat Esplanadille avasivat hienon maiseman pimenevään iltaan ja lauantai-illan hulinaan.

Menu on sopivan laaja isommallekin porukalle, jokaiselle jotakin –periaatteella. Söimme alkuun tryffelillä maustettua mozzarellaa, leikkeleitä ja mozzarella-bruschetan. Näiden jälkeen äijät iskivät päivän pizzan (Margerita) ja minä härän entrecôten kimppuun. Jälkiruoaksi jäätelöä ja sitruunatorttua.

Ruoka oli hyvää, ei maatajärisyttävän mielikuvituksellista, mutta oikein kelvollista. Ainoa miinus tulee turhan innokkaasta rucolan käytöstä – maailmassa on muitakin yrttejä ja italialainen keittiö on mestari niiden käytössä.

Menisin uudelleenkin. Lasiin proseccoa ja eteen iso lajitelma antipastoja. Pöydän toiselle puolelle kiva ihminen tai kaksi.

Syntymäpäivän viettoa Helsingin edustalla

Meikäläinen vanheni tänään vuodella, 36 vuotta on jo plakkarissa. Elämä vaan paranee vuosien mittaan, ei parane valittaa!

Siskontyttöni syntymäpäivä on omaani lähellä, joten olemme viettäneet yhteisiä juhlia. Tällä kertaa suuntasimme Helsingin edustan saariin syömään.

Ravintola Saari sijaitsee Sirpalesaarella. Lautta lähtee kahvila Carouselin terassin kulmalta. Ruokailla voi sisätiloissa, mutta ravintolalla on myös terassi. Päädyimme sisälle, paahtavassa auringossa ei ole kiva syödä. Ilmastointia ei tosin ollut, oltiin kirjaimellisesti aika nihkeissä tunnelmissa. Ruoka oli hyvää, palvelu vaan melko hidasta. Ruokia malttaa kyllä yleensä odottaa, mutta tarjoilijoiden poissaolo salista ei ole koskaan kivaa. Aurinko, juhlapäivä ja hyvä seura olivat kuitenkin pääasia.

Salin sisustus on merihenkinen ja kodikas, puuta ja köysiä.

Alkupalalajitelman sienisalaatti ja makkarat olivat annoksen parasta antia.

Happyhappy joyjoy

Ravintolasuositus: PureBistro

Kauppatorin kulmalla, ovi auki Esplanadin suuntaan, sijaitsee melko uusi PureBistro.

Istuimme ihanien Annan ja Jonnan kanssa iltaa viime viikolla, ja aloitimme syömällä hyvin uudessa PureBistrossa.

Ravintola määrittelee itsensä näin:

PureBistro on moderni bistro ja baari Kauppatorin laidalla.Valmistamme konstailematonta mutta modernia bistroruokaa käsityönä. Olipa ainekset poimittu maalta tai kaupungista, pellolta tai metsästä, järvestä tai merestä, ruoan mausta ja raaka-aineiden tuoreudesta emme tingi.

Puhuimme illan aikana siitä, miten vaikeaa on kirjoittaa ravintola-”arvosteluja”. Lainausmerkit siksi, ettei kukaan meistä ole kokenut ruokakriitikko, vaikka paljon ruokaa laitamme ja siitä tiedämme. Lisäksi makuasioista ei voi kiistellä: se, mikä sulaa toisen suuhun, saa toisen kakomaan lautasliinaansa.

Tilasin possuterriiniä ja sieniä alkuun.

Siitä huolimatta yllytän kokeilemaan PureBistroa. Pieni, sympaattinen ja valoisa sali tarjoaa hyvät puitteet kesäillan vietolle. Palvelu oli mukavaa, ei yhtään liian tyrkyttävää tai tarpeettoman hienostelevaa. Ruoka oli hyvää, ja erittäin kohtuullisesti hinnoiteltua: kolme ruokalajia irtosi 44 eurolla. Ruokajuomat toki kasvattivat loppulaskua, mutta ruoista ei tosiaankaan tarvinnut maksaa ylimääräistä.

Jälkiruoaksi sifonilla vaahdotettua crème brûléetä ja kirpeänmakeita mini-madeleineja.

Eat Helsinki 2011: ravintola Postres

Neljäs poiminta EH2011-kirjasta osui ravintola Postresin kohdalle, jonne suuntasimme komeat nenämme viime lauantaina.

Ravintola sijaitsee Eteläesplanadilla, melkein ravintola Kappelin takana. Ravintolasali ei ole suurensuuri, muttei lilliputtikaan. Listalla on vain kaksi erikokoista maistelumenuta, joista valitsimme pidemmän eli keittiömestarin menun.

Olen pyöritellyt tätä aihetta mielessä normaalia ravintola-arvostelua pidempään, sillä suoraan sanottuna en tiedä, miten sanoa kauniisti ”huhhuh miten surkea esitys”. Yksi ainoa annos (karitsaa) oli hyvää kuuden ruokalajin lajitelmassa, ja se on jo saavutus sinänsä. Pohjanoteeraus oli kenties ankkapaté kantarelleilla. Paksu, järkälemäinen viipale kuivaa kitalakeen takertuvaa lihaa höystettynä muutamalla minikokoisella sienellä ei ollut hyvää. Enkä voi kehua toista jälkiruokaa eli juustoannosta, jossa Comté-juuston viipale oli lätkäisty yhdessä keitetyn luumun kanssa juustokeittoon. Keitto maistui lähinnä vehnäjauhoilta, mikä johtuu juuston rakenteesta – tai näin ainakin toivon. Annoksista puuttui myös ihan perusmaut eli suola ja pippuri, mitä ei kyllä odottaisi näin kalliilta paikalta.

Maistelumenuksi annokset olivat aivan liian suuria. Annokset olivat toki kauniita, ja esillepanoon oli satsattu. Minä syön kuitenkin mieluummin rujommalta näyttävän mutta hyvältä maistuvan annoksen, kuin syötävillä orvokeilla kuorrutetun kikkailevan, huonosti valmistetun pripellyksen. Eikä kyse ole siitä, etten ole fine diningin ystävä, Hella & Huone oli esimerkiksi yhtä makunautintoa alusta loppuun.

Palvelu oli kohtalaista, en tosin pidä siitä, ettei tarjoilija malta odottaa lausettani loppuun, vaan alkaa esitellä annosta puheeni päälle. Charming. Viinit olivat hyviä, niiden valinnassa paikka oli osunut ihan nappiin.

Sanalla sanoen olen ällistynyt, että noin maineikas, kaveripiirissäkin kovasti kehuttu ravintola voisi tarjota näin epäonnistuneen kokemuksen. Ja kiukkuinen siitä, että noin kallis paikka ei kyllä tarjonnut vastinetta rahoillemme.

Nyt on ihan pakko kysyä, mitä mieltä te olette Postresista, onko kokemuksia? Osuiko meille vain kokin huono päivä?