Archive for the ‘Sisustus’ Category
Kivoja yksityiskohtia meiltä
Opettelen ummistamaan silmiäni epäkohdilta, ja keskittymään siihen, mikä toimii.
Meille kävi vanhanaikaisesti: kun muutimme vuosia sitten kotiimme, oli ajatuksena ensin asua tässä jonkin aikaa, ja sitten päättää remonteista. Pintoja maalautimme ennen muuttoa, siinä kaikki. Sitten elämä heitti häränpyllyä ikävällä tavalla (menemättä yksityiskohtiin), mikä pakotti keskittymään aivan muihin asioihin kuin kodin laittamiseen. Surusta toipuminen otti myös aikansa, lamaannuksessa ei ollut energiaa pohtia laattoja tai tapetteja. Viime vuoden puolella tartuimme vihdoin toimeen, ja päätimme aloittaa kauan kaivatun keittiöremontin. Palkkasin oikein sisustussuunnittelijan, joka tekikin meille keittiöön kivan designin ja hommasi keittiöfirman toimittamaan kaapistot ja remonttimiehet. Paperilla kaikki näytti ihanalta. Vanha keittiömme purettiin 14.8.2019, ja suunnittelija arvioi rempan kestävän kolmisen viikkoa. Kolme viikkoa elää noutoruoalla ja eineksillä, jopa kaltaiseni ruokasnobi, ajattelin.
Kaikki meni kuitenkin pahasti pieleen. Keittiö purettiin liian aikaisin keittiökalusteiden toimittamiseen nähden. Kun kalusteet vihdoin saapuivat, kävi ilmi karkeita mittausvirheitä. Kalusteet saatiin osittain asennettua, mutta loput piti tehdä uusiksi. Taas vierähti viikkoja. Nyt olemme tilanteessa, että kalusteet on asennettu ja putkimies on käynyt asentamassa astianpesukoneen käyttökuntoon. Keittiötä ei kuitenkaan vieläkään voi käyttää, sillä alkuperäinen remonttimies on kadonnut maan alle – olemme yrittäneet tavoittaa häntä viikkoja. Vielä pitäisi asentaa keittiön välitila ja saada sähkömies paikalle, jotta voisin vihdoin laittaa ruokaa keittiössä. En osaa pukea sanoiksi, miten kyllästynyt olen hampurilaisiin ja pizzoihin, ja siihen, etten voi edes kananmunaa keittää. Ja nyt, kun emme halua kutsua kotiimme ulkopuolisia tartuntariskin vuoksi, seisoo työmaa yhä.
Ostimme pienen uuni-liesi-kokonaisuuden, jolla voin nyt vihdoin laittaa ruokaa kodinhoitohuoneessa. En varsinaisesti lähettele lämpimiä ajatuksia suunnittelijan ja keittiöfirman suuntaan, kun pilkon kasviksia silityslaudan päällä keikkuvalla leikkuulaudalla.
Mutta kuten totesin jutun alussa, keskityn nyt kivoihin juttuihin. Uusin ostokseni kotiin on tämä valtavan kaunis vintage-peilipöytä, jonka tilasin Nordic Vintage Shopista. 1950-luvun huonekalu on ruotsalainen, ja maksoi vähän päälle 500 euroa kotiinkuljetuksella. Kunto on uudenveroinen.
Toinen kiva kohta on makuuhuoneessamme olevan lipaston (sekin muuten vintagea, miehen tädin perintönä saatu ja puusepällä kunnostettu) päällä olevat esineet ja taulut – rakastan yhdistellä esineitä kokonaisuuksiksi.
Pieni puinen lohikäärmetaulu on vähemmän yllätyksellisesti tokiolaisesta temppelistä. Näitä sai ostaa, kirjoittaa toiveensa takapuolelle ja ripustaa puunoksalle toiveen toteutumiseksi. Apinataulu on Linnea Bellaminen meille tekemä taulu. Aiheen taustalla on sisäpiirivitsi, jonka Linnea sai elämään todella ihanasti! Pieni tilpehööriastia nahkaremmillä on Marimekon, korulipasto on Balmuirin, kaikelle pinkille kumartaville suunnattu rukousnauha on Nuutajärven Lasikylästä ja seepralamppu Kasvihuoneilmiöstä. Vaihdoin lamppuun uuden pellavaisen varjostimen Pentikiltä, lampun mukana tuli kirkkaanvalkoinen polyesterihirvitys.
Onko teillä lempikohtia kotona, jotka jaksavat ilahduttaa?
Kylässä Verhoomo Soffanissa
Käsityöammatissa toimivat ihmiset saavat naamani vihertämään kateudesta.
On maagista seurata, miten taikina taipuu täydellisiksi artesaanileiviksi, tylsänharmaa savi upeaksi keramiikaksi tai kangas skarpeille laskoksille tuolin selkänojaan. Tiedostan kyllä yliromantisoivani rankkoja, usein fyysisiä duuneja, mutta kadehdin silti heitä, jotka saavat tehdä luovaa työtä ja kirjaimellisesti nähdä käsiensä jäljen työssään. Ilman heitä käsillä tekemisen perinne hiipuisi, mikä olisi todella sääli. Eli: ostakaa kotimaista käsityöosaamista, Kiina-krääsää on jo liikaa maailmassa.
Yksi näistä onnekkaista on Jenny Langenskiöld, joka toimii verhoilijana omassa verstaassaan. Tutustuin Jennyyn alun perin poikiemme yhteisen harrastuksen kautta. Kun älysin, että aina iloinen ja supermukava nainen on yhtä kuin Verhoomo Soffan, halusin ehdottomasti tehdä Jennyn ammattitaidosta jutun blogiin.
Jenny on alkuperäiseltä ammatiltaan geenitutkimukseen erikoistunut mikrobiologi. Apurahaviidakossa rämpiminen yhdistettynä perhe-elämään vei hänet kuitenkin uuteen ammattiin, jossa luovuuden ja käsillä tekemisen saa yhdistettyä vapaampaan ajanhallintaan.
Tykkään etenkin siitä, että näen työni tulokset konkreettisesti. Yksikään päivä ei ole samanlainen, kuten eivät ole asiakkaat tai heidän projektinsakaan, Jenny sanoo.
Uusi elämä kalusteelle
Tuolien uudelleenverhoilu alkaa tietenkin sopivan uuden kankaan valinnasta yhdessä asiakkaan kanssa. Sen jälkeen verstaan ovi sulkeutuu, ja Jenny riisuu tuolin alkutekijöihinsä.
Tuolin rungon kestävyydestä täytyy varmistua. Eräisiin ruokapöydän tuoleihin jouduin vaihtamaan istuinosan vanerit, vanhat olivat liian haperot. Sitten tarkistan jousitusten kunnon ja pitääkö ne sitoa uusiksi. Vaahtomuovipehmusteet uusitaan usein. Sen päälle tulevat pehmusteet pitävät päällyskankaan ilmavasti irti vaahtomuovista ja estävät sen hankautumista, Jenny selittää verhoiluprojektin kulkua.
Kuvissa näkyvä piilotikkausten teko on kuulemma yksi Jennyn lempityövaiheita, siinä kun ollaan jo hyvin lähellä maalia ja tuolin valmistumista. Kyseinen tuoli oli muuten alkujaan verhoiltu ruosteenpunaiseen, froteentuntuiseen materiaaliin – ja katsokaa sitä nyt Missonimaisissa raidoissaan! Niin upea! Tässä muuten näkyy konkreettisesti uudelleenverhoilun kiistattomat hyödyt: mummolta peritty rakas perintökaluste saadaan uuteen kukoistukseen (ja ennen kaikkea hyötykäyttöön) lapsenlapsen makuun paremmin soveltuvassa väripaletissa.
Kysyin Jennyltä, onko mitään, mitä hän ei suostuisi uusimaan:
Mielestäni on ehdottomasti fiksumpaa, että huonekalu tulee hyvään käyttöön vaikka sitten uudelleenmaalattuna tai -verhoiltuna, kuin että se heitettäisiin pois. Eli kannatan lämpimästi kaikenlaista tuunausta, jos sillä saadaan karsittua kerskakulutusta, hän sanoo napakasti.
Jennyn käsiin voi luottaa kaikenlaiset ja -kokoiset tuolit, nojatuolit, sohvat, veneiden istuinpenkit ja tyynyt. Samalla voi tilata uuteen kalustoon sopivat sisustustyynyt ja verhot. Hänellä on myös kokemusta julkisissa tiloissa käytettyjen tuolien verhoiluista. Hinnoittelu perustuu kangasvalintaan, muihin materiaaleihin sekä itse verhoilutyöhön. Iso sohva vetää tietenkin enemmän kangasta kuin tuolinpäällys, ja 100 euron metrihinta nostaa hintalappua enemmän kuin 40 euron hinta (kalliista mausta joutuu aina maksamaan, huokaus).
Vierailu Jennyn verstaassa oli inspiroivaa monellakin tavalla: Metsästän nyt maanisesti sopivaa tuolia verhoiltavaksi, rakastuin nimittäin alla olevaan printtiin tulenpalavasti ja haluan siitä ehdottomasti isona pintana meille! Kuosi on niin minua: rakastan vihreän ja oranssin yhdistelmää ja murrettuja sävyjä. Kukkien sekaan piiloutuvat perhoset ovat nekin herkän kauniit kuin lasimaalauksessa, mutta kokonaisuus on kaikkea muuta, kuin lälly.
Jennyn tavoittaa seuraavasti:
Tammer-Tukun vieraana Nekalassa
masutoaitemu promotion
Tammer-Tukku kutsui ystävällisesti tutustumaan uusiin näyttelytiloihinsa sekä syksyn ja talven 2017 uutuustuotteisiin Tampereen Nekalaan.
Yrityksellä on valtavat tilat Nekalassa, sekä näyttelytiloille että kaikille avoinna olevalle Outlet-myymälälle. Tila tekee sen, että myyntiartikkelit ja brändit voidaan nostaa väljemmin esiin, ja näin tuoda käyttötarkoitusta paremmin esille.
Case in point: isot puutarhakalusteet ”näkee” paremmin, kun niiden ympärille jää tilaa. Nuo munanmuotoiset tuolit ovat muuten uusinta uutta, uudenlainen variaatio roikkuvista tuoleista. Toki nämäkin saa halutessaan roikkumaan vaikka mökin terassille, jalka on ruuvattavissa irti. Selkänoja on itse asiassa kaksiosainen, eli yläosan voi irrottaa, jos haluaa kevyemmän ilmeen tai paremmat näkymät maisemiin (tai naapureiden epäilyttäviin puuhiin).
Puutarhakalusteista on sujuva siirtyä siihen, mitä puutarhassa voi tehdä. Syöminen tulee ainakin minulle ensimmäisenä mieleen… Kalojen savustaminen ja loimuttaminen on kuulemma todella suosittua nyt ja tulee vain yleistymään ensi kesänä. Samoin grillaamisen tuli ei ota laantuakseen (jee, puujalkavitsi!), ja Mustanginkin valikoimista löytyy valtavia laitoksia jääkaappeineen ja säilytyslaatikoineen. Minä ihastuin vaatimattomampaan meininkiin, eli kalusteeseen puettuun pallogrilliin: lasku- ja työskentelytasoja kun ei koskaan ole liikaa.
Rento-saunatuotteet jatkavat tyylikkään kodikasta, skandinaavista design-linjaansa. Tyynyt ja muut saunatekstiilit voi pestä koneessa.
Maku Kitchen Life -osastolla yksi päivän kuvatuimmista kohteista oli keittiömestari Arto Rastas (Ravintola Hella & Huone, Hella & Huone deli, Dining 26 by Arto Rastas, Villa Hakkari). Kuvassa hän esittelee hiilihappojään käyttöä jäätelön teossa – helppoa kun sen osaa. Arto tiimeineen vastasi myös meille päivän aikana tarjotuista ihanista ruoista, joista sain pari hyvää makuvinkkiä jouluruokiin: taateli ja palsternakka toimivat hyvin yhteen, ja hiljalleen kiehuvaan veteen sulatetuista Tervaleijonista (1 dl vettä ja aski pastilleja) saa mahtavan savunmakuisen liemen penslattavaksi savustuspönttöön menevälle lohelle. Farkkumaiset tabletit osuivat silmiini siksi, että ne sopisivat mökille täydellisesti, haluan tuoda sinne lisää sinistä meren läheisyyden vuoksi.
Joulua en itse vielä halua suunnitella tai lyödä lukkoon, mutta tonttujen tai hellyttävien eläinhahmojen ohi ei voi kävellä. Katsokaa nyt noita joulu-ukkojen neniä, eivätkö ole hellyttävät! Tekisi mieli sirotella noita hiiriä istuskelemaan vähän joka nurkkaan. Ketunmuotoinen ovistoppari ei kuulu varsinaisesti jouluvalikoimaan, mutta on silti ihana.
Päivä oli pitkä mutta antoisa, kuten tavataan sanoa. Ei oikein tekisi muuta mieli tehdä, kuin sisustaa ja raivata kotia (tulisi kieltämättä tarpeeseen), ja tietenkin suunnitella puutarhaan ihana lököttely- ja grillauspiste.
TAMMER-TUKUN OUTLET-MYYMÄLÄT
Nekala: Viinikankatu 36, 33800 TAMPERE
Jumbo: Viihdekeskus Flamingo, 2 krs., Tasetie 8, 01510 VANTAA
Nukutaan hyvin
masutoaitemu promotion
Jokainen unettomuudesta joskus kärsinyt tietää, miten suuri vaikutus unella on virkeyteen. Huonosti nukutun yön jälkeen ajatus kulkee tahmeasti, koko ajan tekee mieli jotain makeaa, ja päivän oikeastaan vain suorittaa loppuun.
Olen todennut omalla kohdallani toimivaksi säännön olla tihrustamatta puhelinta pari tuntia ennen aiottua nukkumaanmenoaikaa. Puhelimen (ja muiden elektronisten laitteiden) ruudusta säteilevä sinertävä valo kuulemma estää melatoniinin tuotantoa. Melatoniini on hormoni, joka saa ihmisen uneliaaksi. Sen eritys lisääntyy pimeän tullen, ja on huipussaan noin kolmelta yöllä.
Toinen hyvää lepoa edistävä asia on liikunta. Ulkoilmalenkki, venyttely, kuuma suihku ja rasvatut jalat villasukissa – ja putoan suorin vartaloin sänkyyn ja nukahdan ilmalennon aikana.
Yöunien aikana kannattaa hoitaa myös ulkoista habitusta. Kirjoitin aiemmin hyvistä tuotteista, joiden kannattaa antaa vaikuttaa nimenomaan yöllä.
Gantin ensi kevät näyttää kevyen pastelliselta. Kesää kohden värit kirkastuvat suorastaan trooppisiksi. Lakanoita ja tyynyliinoja kannattaa yhdistellä keskenään yhtenäisen setin käyttämisen sijaan. Lopputulos on täten mielenkiintoisempi.
Kauniista petivaatteista nauttii mielellään myös aamukahvin ajan. Kunhan joku muu keittää kahvin ja tarjoilee sen sänkyyn.
Kesämaisemissa
masutoaitemu promotion
Jostain se hiipii takavasemmalta, kaipuu luontoon ja maisemiin, joissa on kevyempi hengittää ja olla.
En ole eräihminen, haluan kuuman suihkun aamulla ja sisävessan. Ajatus minusta esimerkiksi telttailemassa on suorastaan koominen – miten muka osaisin ottaa mukaan vain kaikkein välttämättömimmän? Ja silti, kun pääsen laiturinnokkaan, keskittyvät ajatukseni kuin itsestään olennaiseen, vierellä oleviin rakkaisiin ja rentouteen.
Mökillä on helppoa tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan, vaikka vahtia perunoiden kiehumista. Puusaunan lämmittäminen käy ohjelmanumerosta: syttyykö kiuas kerralla, vai pitääkö turvautua sytytyspaloihin (ei tarvinnut)? Saunan jälkeen pelataan lautapeliä makkaran ja sihi-juomien kanssa, jokaiselle ikäluokalle omansa.
Vihtaa en tällä kertaa sitonut, ensi kerrallekin täytyy jättää tekemistä.
Rento-saunatuotteiden kruunu on Pisara sauna-astiat. Niiden selkeä muotoilu syntyi kotimaisesta biokomposiitista. Kestävä ja mukavantuntuinen luonnonkuitukomposiitti on erinomainen materiaali saunan lämpöön ja kosteuteen. Värivaihtoehtoja on useita, moderni valkoinen sopii sähkösaunaan mutta myös perinteisimmille lauteille.
In English: There´s a flower child inside even the most avid concrete-lover. Nothing beats Finnish sauna and nature!
Gant Home: tyylikästä kodikkuutta
Kävin aamulla Gant Homen lehdistötilaisuudessa katsastamassa, miltä tähtilogostaan tunnetun yhtiön tämän hetkinen mallisto näyttää, ja mitä uutuuksia on odotettavissa heti tammikuussa.
Kuuntelin toisella korvalla tilaisuudessa paria kollegaa, jotka juttelivat Gantin tähtikuosista. Toinen muisteli nimittäin opiskeluaikojensa kämppäkaveria, joka oli ollut hulluna nimenomaan tähtituotteisiin. Puhuja mainitsi varovaisesti, että liika on aina liikaa – myös tähtiä. Olen samaa mieltä: Jos tuote on helppo tunnistaa tietyn merkkiseksi, ei ehkä kannata kuorruttaa sillä itseään tai kotiaan, pieni elementti siellä täällä riittää.
TALVI 2014:
Niinkin perinteinen brändi kuin Gant luottaa klassikoihin myös tänä talvena. Mallistossa on untuvaista villaa, ruutukuviota, palmikkoneuleita ja pehmeitä värisävyjä.
KEVÄT 2015:
Ensi kevään (tuotteet tulevat kauppoihin tammikuussa) mallistosta minua houkuttelivat eniten luonnosta otetut värit ja paisley-kuvio. Uudet astiat tulevat myös myyntiin, tähtilogo on mukana mutta hillitympänä. Vasemmalla olevat espressokupit istuivat kauniisti käteen.
Kodin kierrätyskeskus
Enkä nyt tarkoita käsilaukkuani, johon perhe yrittää tunkea niin purkkapaperit, jäätelötuutin kuoret kuin ”mahtuuks tää litran vesipullo sinne vielä?” –tyylillä kaiken ylimääräisen.
Puhun keittiömme nurkasta, johon kertyy tasaisen tappavaa tahtia palautuspulloja, pahveja, papereita ja lasipurkkeja. Olen nimennyt nurkkauksen Ämmässuoksi, yhtä esteettinen paikka kuin kaimansa. Otin jopa kuvan, mutten kehtaa liittää sitä tähän, luotan mielikuvitukseenne.
Kierrätykseen menossa olevat paperit ja pahvit säilötään isoon valkoiseen rottinkikoriin, jossa on neljä erillistä lokerikkoa. Kori on iso ja siinä on kantokahva, on helpompi muiluttaa isompikin satsi kerralla auton takakonttiin. Pullot joutavat ah niin upean patinoituneeseen (lue rispaantuneeseen ja likaiseen) Prisman ostoskassiin, ja lasipurkit Heathrow’n tax freen juuttikassiin. Mikään ei sovi yhteen, eikä mitään voi tyylikkääksi kehua.
Kierrätyspisteen pitää olla keittiössä, sillä siellä syntyy suurin osa jätteestä (mm. maitopurkit ja lasitölkit). Haluaisin nykysysteemin tilalle sellaisia koreja tai laatikoita, joissa on kantokahvat, ja jotka vetävät sisäänsä paljon tavaraa. Kaunis (tai ainakin siisti ja yhtenäinen) ulkonäkö olisi mahtava bonus!
Miten te säilytätte kierrätettävänne? Vai viettekö ne joka päivä? Meillä on siedettävän lyhyt matka lähimpään kierrätyspisteeseen, mutta tuntuisi liioittelulta kiertää sitä kautta yhden maitopurkin takia.
Yritin etsiä nettikaupoista hyviä vaihtoehtoja, tässä muutamia otoksia Houzzin sivuilta:
ENGLISH SUMMARY:
I’m tired of storing our recyclables on old, tatty canvas bags, so I’m asking for help: How do you store milk cartons, glass jars and newspapers before you take them to the local communal recycling centre?
The pictures are all from Houzz’s website, which I browsed for inspiration.
Kerää vaikka koko sarja
Muotitalo Lanvinin pääsuunnittelija Alber Elbaz suunnittelee vuosittain uuden, Lanvinin luomuksia esittelevän patsaan. Posliinitehdas Franz valmistaa patsaat.
Figuriinit ovat noin 30 cm korkeita. Edellisten vuosien patsaat maksavat 350 euroa, vuoden 2013 mallista (tuosta oikeanpuoleisesta, missä on suunnittelija itsekin) joutuu pulittamaan 490 euroa.
Kaikki ovat ihania, mutta kaikkein kaunein on silti tämä 1920-luvun tyttönen helmipalloineen. Täytynee yrittää säästää, josko sitä ilahduttaisi itseään syntymäpäivänä…? Kyllä sille paikka löytyisi!
Kuvat ovat Lanvinin nettikaupasta, sieltä löytyy myös lisää patsaita.
Uutta makuuhuoneeseen
Inhoan sängyn päätyihin kerääntyviä vaatekasoja, mutta ei pidettyjä vaatteita voi puhtaiden sekaankaan laittaa. Ratkaisin ongelman hankkimalla kaksi tuolia vaaterekeiksi ja yöpöydiksi.
Eamesin tuolit ovat Stockmannilta, Missonin printtityynyt viime viikon Turun reissulta Sisustuksen Koodista. Tuolien alle ostan vielä värikkäät pienet korit alusvaatteille (ajattelin oranssia, pinkkiä, turkoosia), joista likaiset vaatteet on helppo kipata pesukoneeseen.
Ja sitten kysymys teille, rakkaat tyylitajuiset lukijani! Laittaisitteko verhoja laisinkaan tälle seinälle? Ikkunoihin on tulossa sälekaihtimet (miehelle tässä samalla vinkvink, köhköh ja nudgenudge, ne pitää tilata…) liian varhaista aamuaurinkoa vastaan, mutta tarvitaanko vielä verhot somisteeksi? Olen pyöritellyt mielessäni vaihtoehtoa laittaa ikkunoiden keskelle pystyriviin tauluja värikkäillä passepartouilla ja/tai kehyksillä, kumpi kuulostaa mielestänne paremmalta, verhot vai taulut? Kaikki muutkin vinkit otetaan vastaan! Kattolamppu on yksinkertainen valkoinen kupu, jos se auttaa miettimistä.
Danish dynamite
Tuntuuko teistäkin, että aina kun löytää sisustuslehden sivulta kauniin esineen tai komposition, niin kyse on lähes aina tanskalaisesta tuotteesta?
Kaikki kunnia Jacobseneille ja Jenseneille, mutta nykypolvi ei minusta jää yhtään pekkaa pahemmaksi. Tanskalainen tyyli on pohjoismaisen puhdas, muttei missään nimessä kliininen. Ilme on koristeellisempi ja värikkäämpi kuin esimerkiksi meillä (keskieurooppalaista vaikutusta vai jäänteitä siirtomaa-ajoista, mene tiedä), vaikka tanskalaiset käyttävät paljon ilmavuutta ja valkoista hyväkseen.
Suomessakin suunnitellaan hienoja tuotteita, se on selvä, mutta toivoisin lisää runsautta suomalaiseen designiin. Tuntuu, että tuijotamme liikaa puhtaita, suoria linjoja, jolloin lopputulos on kyllä teknisesti huippuluokkaa, mutta tunteeton.
Valon lisääntyessä tekee mieli järjestellä kotia, joten nuuskin netin läpi ideoiden perässä.
Louise Roen nettikauppa myy mm. ihania sisustustyynyjä, joista muutamat menivät harkintalistalleni.
Bambuinen vaaterekki kiinnostaisi kovasti, TineKHome toimittaa onneksi myös Suomeen.
HouseDoctorin valikoimissa on huumoria.
Kuvat: www.louiseroe.dk, www.tinekhome.com ja www.housedoctor.dk
masutoaitemu 