masutoaitemu

【マストアイテム】 Japanese noun : must-have, essential item

Archive for the ‘Matkat’ Category

Kesäkohteet 2020

with 6 comments

Ulkomaille ei taida vielä useampaan kuukauteen olla asiaa, mutta jotain kesäreissuja on aivan pakko saada tehdä. Ei tule kesäfiilis muuten.

Vaikka sosiaali- ja terveysministeriö tuossa uhkailikin, ettei kotimaassakaan tarvitse kesällä matkustaa, niin en usko niin karuun todellisuuteen. Kun liikutaan skarppina ja toisia kunnioittaen, niin omasta kotikunnasta pitää voida lähteä.

Laitan kännykkään talteen vierailukohteita aina kun kiinnostava paikka tulee vastaan. Yleensä niihin liittyy ruoka tavalla tai toisella, mutta listalla on kauniita luontokohteita. Ja niihinhän voi ottaa eväät mukaan. I´m a problem solver.

Seuraavat kohteet ovat koronakesän 2020 listallani korkealla. Missä te olette ajatelleet lomanne viettää? Elääkö toive ulkomaanmatkasta?

KOLI

Olen kerran ollut pienenä Kolin huikeissa Finlandia hymni -maisemissa, nyt olisi korkea aika mennä uudestaan. Vanhemmillani on mökki Varkauden lähellä, joten sieltä käsin voisi tehdä päivämatkan.

VENEAJELU ESPOON SAARISTOSSA

Helsingin edustalla liikkuu paatti jos toinenkin, mutta kuinka moni on tutustunut Espoon lähisaariin? En ainakaan minä. Ottaisin oman piknik-korin mukaan ja pysähtyisin mieluusti useammassakin saaressa!

LAUKON KARTANO

Piipahdimme viime kesänä, ja haluaisin mennä tänäkin vuonna. Uuden ravintoloitsijan kesämenu kuulostaa ihanalta!

TERTIN KARTANO

Klassikko, jonka löysin muutama vuosi sitten uudelleen.

ORINORON ROTKO – YKSI SAVON SEITSEMÄSTÄ IHMEESTÄ

Sisko bongasi tämän luettuaan Mikko Kamulat, ja on varmasti oikeassa siinä, että Orinoro on toiminut kirjan miljöön inspiraationa. Tämäkin on ihan mökin vieressä, joten visiitti on helppo järjestää turvallisesti.

Written by riitta

28.5.2020 at 11:46

Vielä kerran Edinburgh: Arthur´s Seat

with 6 comments

Toivottavasti pääisäisenne sujui mallikkaasti! Joulu on edelleen lempijuhlapyhäni, mutta pääsiäinen nousee listalla koko ajan. Neljä päivää lepoa ja kotipuuhastelua sopivassa suhteessa, ja suklaatakin on yllin kyllin. Ja kun ei ole oikeastaan mitään kummempia traditioita, joita ylläpitää, niin ei ole paineitakaan.

Matkastamme Skotlantiin on jo aikaa, mutta palaan sinne enemmän kuin mielelläni virtuaalisesti.

Edelliset jutut käsittelivät Edinburghin nähtävyyksiä ja Loch Nessiä, lue ihmeessä nekin. Kavutaan tällä kertaa kuitenkin korkeammalle, eli Arthur´s Seatille.

Arthur´s Seat on jäänne kivihiilikaudella sammuneesta tulivuoresta, ja se mainitaan usein mahdollisena kuningas Arthurin ja hänen ritariensa pyöreän pöydän ja Camelotin sijaintipaikkana. Arthur´s Seat sijaitsee Holyroodin kukkuloilla noin vartin kävelymatkan päässä kaupungin keskustaa, ja se on todella upea vaelluskohde.

Edinburghissa hiihtolomalla, jolloin päivät olivat Skotlannissa jo aurinkoisia mutta raikkaita. Sää oli siis täydellinen ulkona liikkumiselle. Pipo tuli tarpeeseen, vaikka nousu kukkulan laelle nostikin hien pintaan. Kipuaminen kukkulan päälle ja takaisin vaati parisen tuntia aikaa, eikä sinne kannata lähteä huonoilla kengillä tai kunnolla. Vaivannäkö palkitaan, kun pääsee huipulle, vai mitä sanotte näistä maisemista!

Palasimme Royal Milen kautta takaisin keskustaan ja söimme matkalla pubilounaan. Royal Mile on mukulakivireitti, joka alkaa Edinburghin linnalta ja päättyy puolestaan Holyroodhousen palatsin porteille. Jälkimmäinen kohde on sekin todella mielenkiintoinen paikka käydä. Palatsi on avoinna ympäri vuoden, paitsi silloin, kun kuningasperhe on paikalla. Holyroodissa on myös parlamenttitalo, joka sekin on yleisölle avoin. Vieläkin kismittää, etten ostanut parlamentin omaa viiniä tuliaisiksi! Ei tulisi Suomessa kuuloonkaan, että eduskunnalla olisi oma Chardonnay tai Merlot…

Your´s truly vilkuttaa kuvan vasemmassa laidassa vaaleassa takissa.

Kukkulan laelle kulkee useita eri reittejä, toiset jyrkempiä mutta nopeampia, toiset loivempia mutta vievät enemmän aikaa. Me menimme loivaa reittiä, niin sai nauttia maisemista koko rahan edestä. (Reitit voi varmistaa ennen kipuamista vaikka täältä.)

Written by riitta

14.4.2020 at 08:54

Tältä Japanissa näyttää

with 8 comments

Jos olet aina miettinyt, miltä Japanissa näyttää, hyppää matkaan! Nojatuolimatkailussa ei tarvitse huolehtia koronasta tai ilmastovaikutuksista.

Muistan vielä, miltä tuntui kävellä Tokion kaduilla ensimmäistä kertaa. Muistan korkeat talot, joista yksikään ei tuntunut olevan samalainen, kuin viereinen. Naureskelemme usein, että suomalainen julkisivulautakunnan jäsen saisi slaagin Japanissa kulkiessaan. Myös tietynlainen muovisuus yllätti. Isoja mainoskylttejä oli kaikkialla, erivärisiä ja -kokoisia, useimmissa oli jokin piirroseläin. Olemme myös usein pohtineet, että pitäisi vinkata Japanista suomalaisille maakaapelointifirmalle, sen verran tiuhaan päiden yläpuolella risteilee kaapelia ja johtoja, mikä nyt ei varsinaisesti kaunista katukuvaa sekään.

Tokio ja muut japanilaiset suurkaupungit ovatkin minusta upeimmillaan yöllä. Sikinsokin olevat sähköjohdot ja izakayaoiden seinänvierustoille kasatut pullokorit peittyvät pimeässä, ja jäljelle jää vain paperilyhtyrivien valot ja ravintoloiden ikkunoista loistava kajo. Siistiä Japanissa on aina. Kadut ovat puhtaat, ei roskia tai tupakantumppeja missään.

Kolikon toinen puoli on se, että keskellä karuintakin betoniviidakkoa voi olla upea puisto. Kävelet rauhassa uneliaan lähiön läpi ja BAM! Yhtäkkiä oletkin mitä upeimman temppelin portilla. Temppelialueella on rauhallista, vain sen lukuisat kissa-asukkaat tassuttavat ympäriinsä. Usein nekin nuokkuvat omassa rauhassaan. Karppien punaiset kyljet välähtelevät hyvin hoidetun puutarhan lammessa. Näkee usein, kuinka japanilainen poikkeaa temppeliin sisään, kumartaa Buddhalle tai ostaa hyvän onnen amuletin ja jatkaa sitten matkaansa. Pyhään paikkaan saa tulla muulloinkin, kun jouluna ja serkun häihin.

Japanista saa helposti kuvan, että pilvenpiirtäjiä ja ihmismassoja on kaikkialla. Maaseutu on kuitenkin yhtä vihreää, aukeaa ja matalaa kuin meilläkin. Maaseudulla näkee usein talojen pihoilla isojakin kasvimaita, omat viljelmät ovat selvästi suosittuja. Temppeleitä ja shintolaisia torii-portteja tulee vastaan meikäläisittäin omituisissa paikoissa, vaikkapa kahden yksityisasunnon väliin rakennettuna.

En kutsuisi Japania kauniiksi. Mielenkiintoiseksi ja aivoja stimuloivaksi ehdottomasti, sillä kaikkialla tuntuu olevan jotain nähtävää, katsoi sitten sivuilleen, jalkoihinsa tai taivaalle. Katukuva on kiva sekoitus perinteitä ja tulevaisuutta, mangaa ja haikuja.

Written by riitta

16.3.2020 at 13:30

Kategoria(t): Matkat

Tagged with ,

Viisi vinkkiä Brysseliin

with 4 comments

Ne, jotka haukkuvat Brysseliä rumaksi ja tylsäksi, eivät todennäköisesti koskaan ole käyneet siellä. Tai sitten ovat nähneet vain lentokentän ja EU-korttelit. Tai ovat itse rumia ja tylsiä. Valitkaa itse.

Todellisuudessa kaupunki on mahtava sekamelska keskiaikaisia kortteleita, mukulakiviä ja mahtipontisia kullattuja taloja, museoita, moderneja toimistorakennuksia ja frittikojuja. Myönnän, että tarkastelen kaupunkia (ja koko maata) ruusuisten lasien läpi, olenhan viettänyt siellä suurimman osan lapsuudestani. Satunnainen vierailija ei tietenkään koe mitään paikkaa samalla tavalla kuin se, jolle jo kaupungin nimen kuuleminen aiheuttaa läikähdyksen rinnassa. Bryssel ei voi koskaan olla minulle muuta kuin kaunis.

Listasin muutaman vierailukohteen, jos tienne vie Euroopan ytimeen.

Atomium

Atomium on hauska kohde etenkin lasten kanssa reissaaville. Vuoden 1958 Brysselin maailmannäyttelyä varten rakennettu viritelmä on raudan kiderakenteen 165-miljardikertainen suurennos. Yhdeksän teräskuulaa on yhdistetty käytävin, joista keskimmäisessä kulkee hissi alhaalta ylimpään palloon, ja muiden kuulien välillä kulkee portaita sekä liukuportaita. Ylimmässä pallossa on maisemaravintola, jossa tarjotaan perinteisiä belgialaisia annoksia modernisoituina.

Ratikalla pääsee ydinkeskustasta hyvin lähelle.

Bois de la Cambre

Vain viiden kilometrin ajomatkan päässä Brysselin keskustasta sijaitsee Bois de la Cambren puistoalue. Viikonloppuisin puistoa ympäröivät ajotiet on suljettu autoilta, joten se on suosittu ulkoilu- ja lenkkeilypaikka. Puiston nurmikentillä on reilusti tilaa isoillekin pallopeleille ja piknikeille. Jos ei jaksa tuoda omia eväitä, voi varata pöydän puiston keskellä sijaitsevan saaren ravintolasta, Châlet Robinsonista. Jälkiruoaksi kannattaa ostaa jätskitötterö puiston laitamilla päivystävistä jäätelöautoista. Ruoan kalorit voi kuluttaa vaikka saman tien vuokraamalla soutuveneen ja kiertämällä pientä lampea.

Saarelle pääsee kuvassa näkyvällä lautalla, jota kipparilakkinen merikarhu operoi. Paluumatkalla sai vielä valita kapteenin aarrearkusta karkin!

Grand Place

Brysselin sydän, keskustori, on päässyt jopa Unescon maailmanperintöluetteloon, ja se on äänestetty maailman kauneimmaksi toriksi 2010. Torin vanhin (säilynyt) rakennus on 1400-luvun alkupuolella rakennettu kaupungintalo. Grand Placella on tätä nykyä paljon kahviloita ja ravintoloita, ja suositukseni onkin istua johonkin niistä ja tilata croquettes de crevettes (friteerattuja palleroita, joiden sisällä on hietakatkaraputahnaa) ja niiden kanssa kirsikkaolut. Syödessä voi miettiä, minkälainen kuhina torilla on ollut vaikkapa 1600-luvulla.

Torille tuodaan joka joulu kaikkein kaunein ja tuuhein joulukuusi, mitä Ardenneilta löytyy, lisäksi siellä on perinteinen joulutori (kojuja löytyy myös lähikortteleista). Elokuussa puolestaan torille rakennetaan massiivinen, lähes koko aukion peittävä koristeellinen matto petunioista.

Sablonin antiikkimarkkinat

Jos haluaa ostaa tai muuten vaan ihastella keskieurooppalaista antiikkia ja taidetta, kannattaa suunnata Sablonin antiikkimarkkinoille Place du Sablon -aukiolle. Viime kerralla myynnissä oli erityisen paljon hopeaesineitä, mutta myös astioita, tauluja sekä vintage-muotia ja -koruja. Hinnat ovat korkealla, myyjät ovat ammattilaisia ja tietävät tuotteidensa arvon sentilleen.

Myös Sablonin kirkko kannattaa katsastaa samalla kertaa. Neitsyt Marian kunniaksi tehtyä kirkkoa rakennettiin 1400–1500-luvuilla.

Uusi ravintolakeskittymä: Wolf Food Market

Tämä viimeinen tärppi on minullekin uusi, Instagramista bongattu juttu. Eli laitan sen tähän osittain myös itselleni muistiin, kun seuraavan kerran tie käy Brysseliin – toivottavasti jo alkukeväästä.

Saman katon alle on kerätty useita erilaisia ravintoloita, suklaapuoteja ja pienpanimobaareja. Kuulostaa herkulliselta lounaspaikalta!

Written by riitta

17.2.2020 at 11:19

Pidennetty viikonloppu Levillä

leave a comment »

Kolme päivää kinosten ja pakkasen keskellä tuntui ainoalta asialta, mikä saattaisi raikastaa pääkopan kuukausia kestäneen lokakuun jäljiltä.

Rehellisyyden nimissä kerron, että ostin matkan joululahjaksi miehelle ja souschefille jo silloin, kun emme vielä tienneet, että talvi jättäisi tänä vuonna Etelä-Suomen välistä. Halusin keksiä alkuvuodeksi hauskaa tekemistä, mieluiten kotimaassa ja jotain uutta meille. Lappi tuli ensimmäisenä mieleen, Levin valitsin helpon lentoyhteyden ja ylelliseltä kuulostavan Design Hotel Levin vuoksi. Loputtoman syksyn jälkeen valinta tuntui entistä osuvammalta.

Perillä odotti ihana tuuleton -9 asteen pakkassää, lunta tuprutti liioittelematta koko vierailumme ajan non-stop. Taksikuski kertoi, että lunta oli tullut parina edellisenäkin päivänä, ja kieltämättä paikka oli tukevasti lumen alla. En usko, että yksikään etelässä asuva pahemmin ihmettelee, kun kerron, että lumen narskuna jalkojen alla, lämpimiin vaatteisiin vuorautuminen ja pakkasen tuntu iholla oli vain mahtavaa, virkistävää ja niin kovin tervetullutta.

Hiihtokylä näyttäytyi meille paitsi supertalvisena, myös superkansainvälisenä. Suomea ei juuri kuullut, ranskaa ja saksaa kyllä. Väkeä ei onneksi ollut paljon, sesonki on vasta aluillaan. Hyvä vaan, kun ravintoloihin mahtui helposti, eikä esimerkiksi hotellin kylpylässä ollut ruuhkaa.

Laadukas ravintolatarjonta yllätti

Testasimme Levin kompaktin keskustan ravintoloita laidasta laitaan porotacoista kuningasrapuihin, emmekä saaneet kertaakaan huonoa tai keskinkertaista ruokaa. Myönnän, että ajattelin etukäteen ruokatarjonnan rajoittuvan hiihtopummeille sopivaan pizzaan ja burgereihin, mutta olin väärässä.

Stefan´s Steakhouse tarjosi laadukasta lihaa ja sille täydellisesti sopivat klassiset lisukkeet, King Crab House puolestaan makoisat kuningasravut ja muut kalaherkut. NiliPoro ja Northern Cowboy olivat kivoja lounaspaikkoja.

Design Hotel Levi

Design Hotel Levi on osa Levi Hotel Spa Resortia. Huoneen hintaan sisältyi kylpylän käyttö, mitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää! Spa oli todella monipuolinen (vesiliukumäki, useita erilaisia altaita poreilla ja ilman, ulkoallas, pari erilaista saunaa) ja siisti. Jäimme kaipaamaan vain pientä kahvilaa tai allasbaaria.

Yövyimme Deluxe Loft -huoneessa, jossa oli pieni, kahden sängyn kokoinen parvi. Kauniisti sisustettu huone oli muuten jetsulleen hyvä, mutta miksi, voi miksi hotelleissa leviää vitsauksena oveton, äänieristämätön vessa… Kylpyhuoneeseen pääsi kahdesta ovesta, jota kumpaakaan ei saanut lukkoon eikä vedettyä edes kunnolla kiinni. Vessa-asiat on kuitenkin kiva hoitaa yksityisesti, vaikka onkin perheen kesken liikkeellä.

Written by riitta

3.2.2020 at 13:27

Oman elämän muistiinpaneminen

with 2 comments

Olen tullut vanhaksi. Somessa parasta tuntuu olevan omien vuosien takaisten päivitysten selaaminen ja hauskojen tapahtuminen muisteleminen – muulloinkin, kuin uuden vuoden alussa.

Olen miettinyt pitkään, että pitäisi alkaa pitää käsin kirjoitettua päiväkirjaa tai jonkinlaista lokia elämästään. Niin ei pääsisi unohtumaan elämän helmiä. Kuten se kerta, kun hyräilin kollegalle Girls Girls Girlsin kertosäettä Pietarin lentokentällä, kun tämä ei tiennyt varmaksi, kuka edellämme kulkenut Tommy Lee oli. Tai kun kävin toisen kollegan kanssa Jekaterinburgissa työmatkalla illalla syömässä, ja kiiruhdimme yli 30 asteen pakkasessa torin yli kulkukoiria karkuun (ystävällisiä hauvoja, mutta erittäin kiinnostuneita hotellin lämpimästä aulasta). Tai kun kuudennella luokalla luokkakaveri kirjoitti taululle ”Tetcher leave them kids alone” (sic). Opettaja tuli luokkaan ja näki kirjoituksen. Onnitteli ensin kaveria hyvästä musiikkimausta, mutta totesi myös, että opetusta tarvitaan vielä.

Isäni piti päiväkirjaa, ja raportoi sinne päivittäin tapahtumia: joskus vain sään ja keilatuloksensa, joskus pidemmin perheen kuulumisia. Niistä on voinut jälkeenpäin tarkistaa, mitä tapahtui 5.6.1986, tai minkä niminen se ravintola Venetsiassa olikaan, missä äiti sai pizzan päällä raa´an keltuaisen. Some-kanavien päivittäminen onneksi ajaa vähän samaa asiaa, vaikka sitten (kuten minä) keskittyisi hyviin hetkiin, kauniisiin näkymiin ja hauskoihin sattumuksiin. Yhdestä ruoka-annoksen kuvasta tulee rytinällä myös muita muistoja mieleen.

Minusta on myös kaikkein mielenkiintoisinta seurata kavereiden ja muiden seuraamieni tilien kautta toisten ihmisten tavallista elämää. Mitä metrolinjaa he kulkevat Tokiossa aamulla töihin, mitä syövät lounaalla ja miten viettävät lauantainsa. Niin sanotut ”kuratoidut” – yäk mikä termi – tilit ovat puuduttavan tylsiä ja mielikuvituksettomia. Samat marmorialuset, kristallilasit ja pehmopornopiehtarointi valkeissa lakanoissa. Menneinä vuosina Suomessa ei saanut ravintolassa tilata vain alkoholijuomaa, vaan piti tilata ruokaa. Sääntöä kuulemma kierrettiin kierrättämällä pöydästä toiseen sillivoileipää, jota ei ollut tarkoituskaan syödä. Se nökötti pöydässä juomien kanssa alkoholitarkastajan hämäämiseksi. Olen varma, että trendikahviloissa on nykyään avokadoleipä tai pari, joita saa kuvauslainaan.

Etsin erästä kuvaa blogin syövereistä, ja törmäsin siinä yhteydessä pariin postaukseen, jotka toivat mieleen paljon ihania muistoja. Linkkaan ne tähän, jos ne vaikka olisivat menneet aikanaan sinulta ohi.

Ensivaikutelma konstailemattomasta Soulista

Makumuistoja Tokiosta

Makkarat ja Wanha Kunnon Blogitapaaminen

Roadtrip Legolandiin perheen kesken

Written by riitta

14.1.2020 at 07:38

10 vinkkiä Japaniin matkaavalle

leave a comment »

Kokosin 10 käytännön vinkkiä Japaniin matkustavalle. Tärkein vinkkini tulee heti alkuun: varaa matka nyt. Et kadu.

Olen ollut Japanissa nyt kymmenen kertaa, enkä saa tarpeekseni. Siinä, missä ensimmäisillä kerroilla halusin koluta läpi nähtävyyksiä, riittää nyt japanilaisen elämänmenon ja japanilaisten tarkkailu. Katselen huvittuneena mutta myös ihaillen ihmisten kantamusten määrää. On jonkinnäköinen käsilaukku ja miehillä olkalaukku, sitten pieni kangasliinasta solmittu eväskassi tai jopa kaksi, sateenvarjo tietenkin vettä tai hellettä vastaan, juomapullon oikeanlämpöisenä pitävä termoskassi ja mitähän vielä – unohdan ihan varmasti jonkun nyssäkän. Meikäläisellä on tarpeeksi vaikeaa käsilaukun ja kameran kanssa, japanilainen luovii sujuvasti, läikyttämättä tai tönimättä, väenpaljouden läpi.

Palvelu on Japanissa ihan eri sfääreissä kuin missään muualla kokemani. Laukulle tuodaan ravintolassa oma penkki, ja sen ylle saatetaan levittää lautasliina. Kuvankaunis, iloisesti hymyilevä junan myyntikärryn hoitaja näyttää ihan Miss Japanilta, muttei tietenkään ole, vaan hän, kuten kaikki japanilaiset naiset, näyttävät ihan Miss Japaneilta. Hän ottaa vastaan roskasi viehkeällä kädenliikkeellä ja kumartaa syvään poistuessaan vaunusta.

Mahtavaa maa, mahtavat ihmiset.

TOP 10 VINKKIÄ

  1. Japan Rail Pass on todella kätevä, mutta se ei käy kaikkiin luotijuniin. Passi pitää ostaa etukäteen lähtömaasta (sitä ei siis saa enää Japanista), mutta mieti ensin, minne haluat mennä. Voi olla, että tuleekin halvemmaksi ostaa junaliput erikseen.
  2. Tee pidempi junamatka (vaikkapa Tokiosta Kiotoon), luotijunat ovat kokemus itsessään. Muista ehdottomasti ostaa eväät eli bentoboksi mukaan. Niitä löytyy isoilta asemilta omista kojuistaan, kioskeista ja 7 Eleven -tyylisistä kaupoista. Boksit on yleensä kääritty nättiin paperiin. Kun löydät röykkiön joululahjojen näköisiä paketteja, olet löytänyt bentot. Kuvakortit kertovat, mitä laatikoissa on, samoin kuin hinnan. Syömäpuikot ovat joko mukana rasiassa tai saat ne kassalta.
  3. Valitse matkustusaika huolella. Suosittelen kevättä, loppusyksyä tai talvea. Kesä on kuuma ja todella kostea.
  4. Osta pääsylippuja etukäteen netistä suosittuihin kohteisiin, kuten museoihin ja näyttelyihin. Japanilaisia on liikkeellä etenkin viikonloppuisin paljon, joten ruuhkia riittää. Juhlapyhinä kannattaa varautua pitkiin jonoihin.
  5. Opettele tämä sana: Sumimasen eli ”Excuse me”. Ääntyy ihan kuten kirjoitetaan, ja toimii ruuhkajunissa taikasanana, kun haluat päästä ihmismassojen läpi.
  6. Varaa käteistä rahaa. Kortilla voi maksaa hotelleissa ja isoissa ravintoloissa, muualla pelataan käteisellä.
  7. Kun etsit ruokapaikkaa, nosta katse ylös – ravintoloita voi olla kerrostalon jokaisessa kerroksessa. Katutasossa on yleensä ruokalistat esillä, ja ne kertovat myös ravintolan sijainnin.
  8. Muista käytöstavat, japanilaiset ovat todella kohteliasta kansaa. Kiitä ja hymyile. Älä aivastele tai niistä julkisissa! Älä myöskään puhu puhelimeen julkisissa kulkuvälineissä.
  9. Tuliaisista: kosmetiikkafanin kannattaa ostaa Shiseidoa ja Sensaita halvemmalla, sekä katsastaa pienempien paikallisten brändien tuotteet. Isojen tavaratalojen astiaosastot ovat valtavia ja niistä löytää ihania pikkukippoja ja -kuppeja.
  10. Junat ja metrot ovat superkäteviä ja luotettavia! Ne kulkevat aina ajoissa, niitä tulee usein ja niitä on täysin turvallista käyttää. Metro- ja junaverkostossa on huomattavasti helpompaa navigoida, kuin huippuominaisuuksilla varustetuissa vessoissa. Ole kuitenkin tarkkana, miltä uloskäynniltä poistut, tai saatat päätyä todella kauas kohteestasi. Jos esimerkiksi opaskirja neuvoo poistumaan eteläiseltä uloskäynniltä, noudata sitä.

Written by riitta

3.1.2020 at 13:04

%d bloggaajaa tykkää tästä: