Pari sanaa kesän ruokatapahtumista

Ruoka on Suomessa iso buumi, yhä edelleen. Uusia ravintoloita ja ruokakulttuureita avautuu kokeiltavaksi tiuhaan, samoin ruokaan liittyviä tapahtumia järjestetään yhä enemmän. Kuulemani mukaan tietyillä musiikkifestivaaleilla ruokatarjonta ylittää musiikillisen annin – tähän en tosin itse osaa ottaa kantaa.

Kävin viime perjantaina aloittelemassa kesälomaani Annan ja Jonnan kanssa Helsingin Teurastamon Kellohallissa Puhtaita makuja maalta –tapahtumassa. Viikonlopun yli kestänyt tapahtuma kestitsi ruokailijoita kolmen maaseuturavintolan (maaseutu on tässä tapauksessa yhtä kuin ei-Helsinki) ammattitaidolla. Mukana olivat ravintolat Köökki ja Kaskis sekä Teemu Laurell (Goto on valitettavasti lopettanut toimintansa).

Teemu Laurellin luomus piti sisällään porkkanamoussea, vuohenjuustoa ja rapeaa granolaa. Yksi illan parhaista minun mielestäni.

Kaskis nosti riman korkealle heti ensimmäisestä annoksesta lähtien: sokerisuolattua lohta, marinoitua kurkkua ja piimä-tilli-kastiketta.

Kuudesta ruokalajista koostunut menu oli yhtä annosta lukuun ottamatta suorastaan täydellinen: kauniita annoksia, herkullisia makuja ja suomalaisen kesän parhaimpia raaka-aineita. Kaskiksen kala-annokset vetivät tällä kertaa voiton kotiin, vaikkei tilaisuudessa mitaleita ollut tarkoitus jaella. Pikapikkelöinti tuntui olevan kokkien mielen päällä juuri nyt, säilöttyjä kasviksia oli lähes jokaisessa annoksessa.

Ristiriitainen Taste of Helsinki

Ruokaihmisen vuoden must-tapahtumiin kuuluva Taste of Helsinki jätti sen sijaan tänä vuonna hieman kahtiajakoiset tunnelmat itselleni. Olen syönyt tapahtumassa paremmin aiempina vuosina, se on sanottava. Yksikään annos ei ollut huono, muttei toisaalta herättänyt varauksetonta ihastusta. Hyvää oli se, että ravintolatarjonta oli ihan uutta, ei ollut yhtäkään ”Björckilää” tai ”Murulaa” tällä kertaa. Kivaa oli myös Liberty or Deathin cocktail-baari, raikkaat drinkit tekivät auringossa hyvin kauppansa. Viini- ja shampanjatarjonta oli yhtä hyvä ja mielenkiintoinen kuin aina ennenkin.

Cocktailit olivat ehdottoman hyvä lisä tapahtuman juomapuoleen.

Tunnelmaa ei varsinaisesti nostanut iso, ilmeisesti tapahtuman sponsoreiden (nimikylteistä päätellen) kutsuvierasseurue, jotka pitivät majaa viiniteltta-alueen vieressä. Melkoisessa soseessa jo olleet tyypit uhosivat ”panneensa sille ja tälle luun kurkkuun höhhööhöö” – classy and fabulous… Maljoja saa nostaa kesälle ja hyvälle ruoalle, ja ruokien kanssa on ihanaa nauttia hyviä viinejä, mutta kyllä toivon, että ToH:iin tullaan jatkossakin ruoan eikä alkoholin perässä.

Kävitkö jommassakummassa tapahtumassa? Mitä pidit? Olisi kiva kuulla etenkin ToH:n mietteitänne.

Ravintola Sinnen Wallenbergareiden hernepyre oli napakymppi, tuulihattu sen sijaan keskinkertainen.

Kesäruokaa parhaimmillaan: uusia perunoita ja lohta. Kirja pelastaa aikuisten tylsiltä horinoilta.

Ravintola Hoshiston avokado-tempura oli mielenkiintoinen suupala. Jäin kuitenkin kaipaamaan jotain kastiketta.