masutoaitemu

【マストアイテム】 Japanese noun : must-have, essential item

Marraskuun kolmas torstai

with 16 comments

Beaujolais Nouveau –päivä on täällä taas! Käyn Alkossa nappaamassa pullon, illalla maistellaan.

Uuden sadon beaujolais tulee myyntiin aina marraskuun kolmantena torstaina. Gamay-rypäleet poimitaan käsin, ja käytetään hiilidioksidimenetelmällä (nopea käyminen). Viiniä ei kannata missään nimessä säilöä, vaan juoda pois melko pikaisesti. Vähätanniininen nuori viini sopii lähinnä seurusteluun, vaikka juusto- ja leikkelelautasen kanssa.

Mitään suuria nautinnonväristyksiähän nämä eivät aiheuta, se on selvä. Mutta ei ole tarkoituskaan, huippuviinit ovat erikseen. Beaujolais Nouveau’n nauttiminen on hauska tapahtuma, jolloin tullaan pieneen sievään, syödään ja nauretaan.

Ostan viinin lähinnä perinteestä, ja koska etiketit ovat hupsuja – jotain kivaa marraskaamokseen.  Jotkut kehottavat dekantoimaan viinin, mikä tuntuu aivan liian hienostelevalta ottaen huomioon viinin ja ylipäätään koko tapahtuman luonteen. Pääasia on osallistua, tehdä jotain hyvää, mutta ihan tavallista arkista ruokaa ihan tavallisena torstaina.

Ja jos ei huvita kokata, niin take away käy myös.

Kuva: http://cmouadelph.over-blog.com

16 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Minä just olen lähdössä hankkimaan tätä juomaa, saa nähdä millainen kiva etiketti tänä vuonna:)

    Tykkää

    Campasimpukka

    15.11.2012 at 10:03

    • Joo, jännä nähdä etiketti, se on iso osa BN:n viehätystä.

      Tykkää

      riitta

      15.11.2012 at 10:08

    • Onneksi Hesari muistutti minua hotelliaamupalalla tämän torstain tärkeydestä. Jos CDG:n kautta kotiin palaava pääkokki ei saa tuotua mansikkakirsikkabanaaniviiniä tuliaisiksi niin käyn hakemassa Alkosta.

      Tykkää

      luimupupu

      15.11.2012 at 10:10

      • Hih, loistava luonnehdinta! 😀 Luulisi CDG:ltä saavan…?

        Tykkää

        riitta

        15.11.2012 at 10:16

  2. Olikin ihan unohtunut. Täytyypä katsoa, jos lähiostarin kauppohin olisi tullut 🙂 Täällä on kyllä yksi ranskalainen ravintola, johon paikalliset ranskikset tapaa kokoontua – siellä varmaan ainakin on, jos ei muualla.

    Tykkää

    La fille du vent

    15.11.2012 at 10:11

    • Ranskisten joukkoon vaan, nouveauta ei kannata maistella yksin vaan hilpeässä seurassa. Hoet vaan sopivin välein liberté, égalité, fraternité. 😉

      Tykkää

      riitta

      15.11.2012 at 10:18

  3. Linkkasin tän postauksen mun kaverille joka odottaa näitä viinejä myös kovasti. Oltiin lauantaina viinitastingissä ja se vetäjä vähän naureskeli näillä viineille kun joku niistä innoissaan siltä kysyä.

    Mäkin ostin viime vuonna, saa nähdä hommaanko pullon tällä kertaa.

    Tykkää

    Huli

    15.11.2012 at 14:42

    • Joo, eihän näitä vakavasti voi ottaa, se on vissi se! Mutta mä tykkään perinteistä, niistä hupsuistakin. 😀

      Tykkää

      riitta

      15.11.2012 at 14:45

  4. Mä oon niin pettynyt, että tänä vuonna on vaan yhtä sorttia saatavilla! Pitää nauttia sitä sitten hartaudella.

    Tykkää

    Liisa

    15.11.2012 at 15:05

    • Totta muuten, mäkin kiersin esillepanoa Alkossa ihmetellen miksi kaikki pullot näyttävät ihan samoila, kunnes välähti… 😀 Otetaan tästä yhdestä ilo irti.

      Tykkää

      riitta

      15.11.2012 at 15:07

      • Kyseltiin myyjältä, miksi on vain yhtä ja kertoi, että hyvä kun saivat yhtäkin. Oli kuulema hinta sellainen, että se kympin kipuraja jo uhkaili.

        Tykkää

        Campasimpukka

        15.11.2012 at 15:49

  5. Kiitos Campasimpukka, mielenkiintoista tietää mistä johtui. Sato on ilmeisesti ollut huono vetisen kesän vuoksi, siitä(kö?) vissiin normaalia korkeampi hinta. *kuulostaa tietävämmältä kuin mitä on*

    Tykkää

    riitta

    15.11.2012 at 15:52

    • Ymmärsin, että sato sinänsä on hyvälaatuista, mutta sitä on vähän, joten hinta nousee korkeaksi ja tämä uuden sadon viini ei voi maksaa ihan kamalasti, Suomessa ainakaan.

      Tykkää

      Campasimpukka

      15.11.2012 at 15:58

  6. Heh, minä olen viimeksi juonut Beaujolais Nouveauta opiskeluaikoina Ranskassa… oikeaoppisesti muovimukista. Se keikka johti sitten siihen, että koitettiin nykyisen aviomiehen (silloisen opiskelukaverin) kanssa kypsentää perunaa mikroaaltouunissa, kun ei muutakaan ruokaa opiskelukämpästä löytynyt… Kauheasta seuraavan päivän kankkusesta huolimatta ollaan pysytty yksissä jo melkein 20 vuotta. Oi noita yhteisiä nuoruusmuistoja 😉

    Tykkää

    Minna Vuo-Cho

    15.11.2012 at 19:57

    • Aivan ihana tarina! 😀 Hih, pienessä tuiskeessa tulee aina näitä kuningasideoita mieleen…

      Tykkää

      riitta

      16.11.2012 at 08:42


I live for comments!