masutoaitemu

【マストアイテム】 Japanese noun : must-have, essential item

Ren kaerlighet til KPH

with 5 comments

Tanskalaisesta roskiksesta napattu otsikko kertoo kaiken oleellisen: rakastuin täysillä Kööpenhaminan mielettömään ravintolamaailmaan.

Ehdimme lyhyen pysähdyksemme aikana syödä ulkona kolme kertaa. Vain yhden ravintolan (Retour) olin varannut etukäteen, muihin pääsimme kävelemällä sisään.

Grøften, Tivoli

Ingen gråd og ingen snøften
blot man får en tur i Grøften.

Näin runoili Grøftenistä paikallinen TV-kasvo Otto Leisner paikan vieraskirjassa.

Kööpenhaminan yksi vanhimmista ravintoloista sijaitsee Tivolin alueella. Jo vuonna 1874 perustettu Grøften on klassikko, jonka kesäkauden avajaisiin (paikka on siis talvikuukausina kiinni) varataan pöytiä kuulemma kyynärpäätaktiikalla. Ravintolan tarjonta on perinteistä ja tanskalaista.

Paikassa on runsaat, siis todella runsaat annokset. Ellette ole paastonneet varta vasten, niin pääruoka ja jälkiruoka riittävät mainiosti, kolme ruokalajia on liikaa. Mies tykästyi erityisesti alkupalansa wasabi-majoneesiin, minun pääruokani pihvi saa täyden kympin. Pikkukundikin jaksoi syödä fish and chipsinsä kunnialla melkein kokonaan.


Palvelu oli nopeaa ja ystävällistä. Ruotsalainen tarjoilijamme ilahtui kovasti, kun sai asioida kanssamme äidinkielellään, ja innostui muistelemaan vesi kielellä muutaman vuoden takaista Suomen-reissuaan silakkamarkkinoille.

Aamanns

Jonnankin kehumat Aamannsin smörrebrödit ovat ehdottomasti visiitin arvoisia, jos Kööpenhaminassa piipahdatte. Jaoimme kolmeen pekkaan useita eri päällysteitä: kanasalaattia, härkätartaria, possua ja raparperikompottia, parsaa ja haukipyöryköitä. Suosikkia on mahdoton valita, olisin voinut aloittaa kierroksen alusta ja sitten vielä kerran. Paikassa on hyviä oluita ja siidereitä myös kyytipojaksi, lisäksi myynnissä on ruokatarvikkeita ja keittokirjoja. Jälkimmäisen nappasin mukaani tuliaiseksi, vaikuttaa todella lupaavalta kirjalta.



Retour

Béarnaise-kuninkaaksi nimetty Rasmus Oubæk on kuulemma yksi harvoista suurista tanskalaiskokeista, joka ei ole lähtenyt mukaan skanditrendiin, vaan luottaa klassiseen ranskalaiseen tekniikkaan ja makumaailmaan – mies minun makuuni siis! Ranskalaisen tyylisuunnan näki ruokalistassa: tarjolla oli mm. hummeria, tartaria, pihviä béarnaisella ja tuulihattuja suklaakastikkeella.

Ja jos kerran elvistellään béarnaise-osaamisella, niin pitihän sitä testata, minä hummerin ja köriläät pihvin kanssa. Täysi kymppi: kastike oli paksua, samettista ja juuri sopivan kirpeää, ja rakuuna tuli pehmeästi esiin muttei peittänyt muita makuja alleen. Pääruokani tartar oli sekin upea, keittiössä osattiin tämäkin. Jälkiruoaksi mies valitsi suklaahunnutteiset tuulihatut, pienempi mies crème brûléen ja minä marja-marenkiannoksen piimä- ja mansikkajäätelöillä. Muruakaan ei jäänyt kenenkään lautaselle.



Sali on pieni, valoisa ja tunnelmallinen. Tarjoilu oli eleetöntä ja ehkä vähän turhankin ripeää: menee nimittäin hosumiseksi, kun useampi tarjoilija nappaa pöydästä likaisia astioita ja tyhjiä laseja yhtä aikaa ohi kulkiessaan.

Mutta makujen puolesta tämä illallinen kiilasi illalliskokemusteni TOP 3:een.

5 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. HIh, minullakin taitaa olla jopa kuva tuosta roskiksen kyljestä, kun se oli minusta niin hyvä oivallus.
    Teillä oli Aamannsilla jo eri lista kuin meillä, hiukan kade sekä haukipullista että raparperikompotista.

    Tykkää

    suolaajahunajaa

    13.7.2012 at 09:18

    • Joo, loistava sanaleikki! 😀
      Raparperikompotti ja possu oli huikea yhdistelmä, meinaan ehdottomasti inspiroitua tästä jouluna.

      Tykkää

      riitta

      13.7.2012 at 10:51

  2. Jälkiruoat näyttävät todella hyviltä, nam!

    Tykkää

    Nina

    15.7.2012 at 17:30

    • Olivat todella suussasulavia, joskin täytyy myöntää, että eniten olen kaivannut smörrebrödejä. Pilkoin eilen raparperejä pakkaseen, jotta voin jouluna rakentaa jotain vastaavaa ylikypsästä kinkusta.

      Tykkää

      riitta

      16.7.2012 at 12:20

  3. […] tyystin juhlahumussa. Tarkoitukseni oli nimittäin tehdä raparperihilloa, jota olisin tarjonnut Aamannssin smörrebrödien inspiroimana kinkun ja tumman limpun päällä. Onneksi joulu tulee joka vuosi, yritetään ensi […]

    Tykkää


I live for comments!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: