masutoaitemu

【マストアイテム】 Japanese noun : must-have, essential item

Hävikistä herkuksi: klassinen ranskalainen sipulikeitto

with 2 comments

Minulla on ongelmallinen suhde sipuliin. Koska sitä tarvitsee melkein ruokaan kuin ruokaan, niin ostan melkein joka kauppareissulla pussillisen. Suurin osa päätyy toki käyttöön, mutta osa muumioituu kuivaksi pölyksi, ja osa mätänee niille sijoilleen.

Sinänsä erittäin tyhmää antaa sipulien homehtua käyttökelvottomiksi, sillä niistä saa aivan ihanaa keittoa: kunnon ranskalaista sipulikeittoa ei voita mikään. Mehevää, makeansuolaista, tyydyttävää ja saa tekijänsä vaikuttamaan Alain Ducasselta. No okei, sitä en voi luvata, mutta syön vanhat villahousuni, jos ruokavieraanne eivät pidä tästä keitosta!

Sipulikeiton väitetään olevan Ludvig XV:n kehittelemä (ilmeisesti oman aikansa Kim Jong-Il). Kuningas olisi ollut metsästysretkellä, ja siellä keittänyt nälkäänsä sopan sipuleista, shampanjasta ja voista. Oli miten oli, sipulisoppa kuuluu edelleen olennaisena osana ranskalaiseen keittiöön, ja sitä tehdään niin kotikeittiöissä arkiruoaksi kuin ravintoloissa juhla-aterioille. Eri maakunnilla on omat versionsa: jotkut lisäävät keittoon konjakkia, osa tekee sen olueen. Ranskalaiset eivät myös koskaan pääse yksimielisyyteen siitä, kuuluuko leivän kanssa tarjota juustoleipiä, vai pelkkää juustoraastetta. Ja jos ollaan samaa mieltä siitä, että leipä kuuluu ateriaan, niin aina voidaan kiistellä siitä, isketäänkö leipä soppakulhon pohjalle vai tarjotaanko se erikseen. Minun mielestäni paras tapa on laittaa juustoleipä keiton pohjalle: näin se imee itseensä makuja  keitosta, mutta myös vapauttaa omat makunsa keiton sekaan. Suomalaista periluterilaista pragmatismia.

Keiton maun salaisuus on se, että malttaa karamelisoida sipuleita paistinpannulla tarpeeksi kauan. Siitä syntyy keitolle ominainen syvä, lievän makea maku.  Keiton kyljessä voi tarjota juustoleipiä, joihin kannattaa käyttää jo hieman kovettuneet leipäviipaleet ja se viimeinen epämääräinen juustonkannikka. Käytin itse perjantain juustolautaselta jäänyttä gruyèreä, mutta esimerkiksi parmesan sopii leipiin erinomaisesti. Keittoon käyvät kaikki sipulilajikkeet, eli voit hyvin sekoittaa keltasipulin joukkoon punasipulia tai salottisipulia.

Keitto on melkeinpä parempaa lämmitettynä, eli kerralla kannattaa tehdä isompi annos. Keiton voi myös pakastaa.

Ranskalainen sipulikeitto

–          500 g siivutettua sipulia

–          voita ja öljyä paistamiseen

–          6 dl vahvaa lihalientä

–          1 dl kuivaa valkoviiniä

–          3 rkl vehnäjauhoja

–          suolaa, pippuria

–          laakerinlehti ja timjamia

  1. Kuori ja silppua sipulit (leikkaa sipuli puoliksi, ja viipaloi sitten puolikkaat). Paista miedolla lämmöllä paistinpannussa voi-öljy-seoksessa, kunnes sipulit ovat kauniin kullanruskeita. Varaa tähän vaiheeseen 30-40 minuttiia, ei kannata hötkyillä. Oikean hetken tunnistaa paitsi väristä, myös voimistuvasta tuoksusta, kun sipuleiden oma sokeri alkaa paistua.
  2. Siirrä sipulit kattilaan, ja ripottele jauhot sekaan. Lisää valkoviini, lihaliemi, laakerinlehti, suolaa ja pippuria. Anna poreilla kevyesti kannen alla reilu tunti (tai niin pitkään, kuin on aikaa). Lisää silputtu timjami loppuvaiheessa ja tarkista maku.

Gratinoidut juustoleivät

–          1-2 leipäviipaletta per syöjä

–          4 rkl sulatettua voita

–          4 rkl öljyä

–          suolaa, pippuria

–          1 dl juustoraastetta

  1. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.
  2. Sulata voi kattilassa, valuta jäähtymään erilliseen kulhoon. Lisää sekaan muut ainekset ja sekoita.
  3. Anna leipäviipaleiden mehevöityä seoksessa vartin verran, ja paista sitten kuumassa uunissa leivinpaperin päällä reilu viisi minuuttia.
  4. Tarjoile keiton kanssa, joko soppakulhon pohjalla tai laita leivät tarjolle samaan aikaan keiton kanssa.

Written by riitta

28.5.2012 klo 08:14

2 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Nam! Sipulikeitto on todellinen klassikko jota tulee tehtyä ihan liian harvoin..

    Tykkää

    jokihaka kokkaa

    28.5.2012 at 14:55

    • Juuri näin, vaikka keitto on helppo tehdä muutamasta hassusta raaka-aineesta. Todellinen value for money -ruokalaji!

      Tykkää

      riitta

      28.5.2012 at 15:08


I live for comments!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: