masutoaitemu

【マストアイテム】 Japanese noun : must-have, essential item

Kirjavinkit jakoon!

with 12 comments

Maailmassa on mielenkiintoisia kirjoja enemmän kuin ehtii lukea, eikä kaikista edes koskaan kuule tai ne eivät tule kirjastoreissulla mieleen.

Eli pyydän apua: suositelkaa minulle viittä kirjaa, jotka ovat tehneet teihin vaikutuksen, ja joita suosittelisitte varauksetta kenelle tahansa. Saa olla ihan mitä genreä vaan fantasiasta dekkareihin. Useammankin saa laittaa, jos tulee valinnanvaikeus. Tai nosta yksi ylitse muiden!

Tässä minun viisi osui ja upposi –kirjaani:

J.R.R. Tolkien: Taru Sormusten Herrasta -trilogia
Pieni masutoaitemu ahmi nämä lapsena, leikki mökillä Mordoria (olin aina Viggo Mortensen eikunsiis Aragorn) ja aikuisena harkitsi nolon pitkään Lontoon Hamleysillä, tulisiko Suursormus-jäljitelmälle käyttöä. No ei tule, mutta tiukkaa teki. Siis miettikää, Suursormus! Sauronin melkein takoma!

Mika Waltari: Sinuhe, egyptiläinen
Olen lukenut tämän ties kuinka monta kertaa, ja jokaisella kerralla löytyy jotain uutta. Rakastan kaikkia Waltarin kirjoja, mutta tämä on paras.

Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla
Historiasta tarinansa ammentavat kirjat ovat yleensä mieleeni, ja niin tämäkin. Kertakaikkisen suomalainen kirjasarja, nyt ollaan sisun, saunan ja hyvinvointivaltion ytimessä.

Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan
En yleensä pidä ”omituisista” kirjoista, mutta tämä vei mukaansa heti. Eikä vähiten sen vuoksi, että tiesi lukevansa kirjaa, joka oli pitkään Neuvostoliitossa kiellettyjen kirjojen listalla – historian havinaa nääs tässäkin.

Leo Tolstoi: Anna Karenina
Hassua kyllä, en suosittelisi tätä niinkään rakkaustarinana, vaan muiden hahmojen ja juonikuvioiden vuoksi.

Kuvat: toinenlinja.fi (Helsingin yliopiston kirjasto) ja hds.harvard.edu (vanhat kirjat)

Written by riitta

24.11.2011 klo 05:47

12 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys.
    Värikäs ja hauska. Suosittelen lainaamaan minulta, koska olen tehnyt henkilöistä sukupuun. Muuten henkilögallerian seuraaminen voi olla haastavaa, kun samat nimet kulkevat sukupolvista toisiin (Jose Arcadio ja Aureliano).

    Cormac McGarthy: Tie
    Äärimmäisen vaikuttava teos isän ja pojan vaelluksesta joskus ”pommin jälkeen”. McGarthylla on muitakin hyviä; ehkä eniten olen pitänyt teoksesta Matka toiseen maailmaan.

    Andre Brink: Myrskyinen hiljaisuus
    Brinkit ovat kaikki hyviä, mutta tässä (muistaakseni) käy hyvin ilmi se, miten samat tapahtumat vaikuttavat hyvin erilaisilta eri ihmisten kuvaamina, kun vaikuttimet ja syyt ovat erilaisia.

    Tykkää

    Ari Kurki

    24.11.2011 at 11:06

    • Loistavia vinkkejä, kiitos Ari! Brinkistä erityisesti olen kuullut pelkkää hyvää, joten taidan ottaa sen käsittelyyn ensin. Tulen kolkuttelemaan ovellesi, kun on Marquezin vuoro… 😉

      Tykkää

      riitta

      24.11.2011 at 11:12

  2. Raija Oranen: Maan aamu -trilogia (Maan aamu, Huviretki ja Pitkät hiukset). Loistava historiallinen romaani, joka kertoo värikkäästä Malmin perheestä Hästsjögårdin kartanossa ja Helsingissä vuosina 1911-1939.

    Tykkää

    Satu

    24.11.2011 at 12:13

    • Oih, tää on varmasti hyvä, rakastan historiallisia romaaneja! Kiitos Satu!

      Tykkää

      riitta

      24.11.2011 at 12:22

  3. Tämä on vaikeaa! 🙂

    Ensinnäkin Pohjantähti. Pystyn avaamaan sen mistä kohdasta hyvänsä ja uppoutumaan saman tien kirjaan.

    Alexander McCall Smithin ”44, Scotland Street” -sarja.

    Kazuo Ishiguron teokset. Toisinaan suorastaan surrealistisia.

    Douglas Kennedyn selviytymistarinat.

    Ja nämäkin ovat muuttuneet vuosien aikana – aiemmin tärkeistä kirjailijoista on suorastaan mennyt maku…

    Tykkää

    Pandice

    24.11.2011 at 13:02

    • Kiitos, en tunne näistä yhtäkään. McCall Smith vaikuttaa kaikkein lupaavimmalta: jos se on hyvä, on ihana tietää, että kyseessä on kokonainen sarja eli voi lukea lisää.

      Tykkää

      riitta

      24.11.2011 at 13:04

  4. Minä olen niin huono näissä ”listaa kymmenen suosikkikirjaa/-elokuvaa/-ruokaa” jne. Se on niin hetkestä kiinni. Just nyt olen kovin vaikuttunut Metsäjätistä.

    Sen sijaan jos kysytää suosikkijuomia siihen osaan vastata aina, ainakin sen ihan suosikin. Luulen, että me jaamme sen ja se ei ole ainainen Pepsi Maxisi 😉

    Tykkää

    suolaajahunajaa

    25.11.2011 at 16:41

    • Älä nyt, tulihan tuossa hyvä vinkki, kiitos!

      Hmm, shampanja? Punaviini? Kossukola se ei ainakaan ole! 😀

      Tykkää

      riitta

      25.11.2011 at 16:56

  5. Richard Yates, Revolutionary Road (nimenomaan kirjana, ei leffana). Jos olet 30+, elät ruuhkavuosia ja asut (espoolaisessa tai kauniaislaisessa) ”lähiössä”, saattaapi kolahtaa, vaikka onkin kirjoitettu jo kauan kauan sitten 🙂

    Astrid Lindgren, Veljeni Leijonamieli. Aina yhtä vaikuttava.

    Pablo Neruda, Tunnustan eläneeni. Elämänkerrat eivät ole ominta aluettani, mutta tämä upposi: tyyppi voi todella sanoa eläneensä… lisämausteena Chile ja muita maailman kolkkia.

    Ja loppuun kaksi ”hittiä” nuoruusvuosilta eli eivät välttämättä kyllä enää tekisi vaikutusta:

    Nina Banerjee-Louhia, Valkoisen orkidea maaa. Sai kaihoamaan (romanttiselle) matkalle Pohjois-Intiaan Himalajan juurelle ja Darjeelingin teelaaksojen äärellle.

    Hantta Krause, Maailma on minun. Kyllä, tämä on siis nyk. Wilma Schlizewski-vai-mikä- se-nyt-onkaan. Kertoo omistaa reppureissuistaan aikana ennen internetiä, EU:ta tai globalisaatiota: repun virkaa toimitti Valintatalon pinkki muovikassi. Teksti on copywritermaisen iskevää ja meno hulvaton. Kirjastosta löytynee vielä.

    Tykkää

    michelle

    25.11.2011 at 22:22

    • Wau, tässäpä oli laidasta laitaan -lista, kiitos! Mies kehui Revolutionary Roadista tehtyä leffaa (siellä on joku ihme DiCaprio-Winslet-vamma), joten tuskin kirja voi olla huono. Veljeni Leijonamieli on ihana, luin sen lapsena useasti ja liikutuin joka kerta, kun Joonatan kuoli… 😦 Ja Katla, hyi miten pelottava kohtaus!

      Muut ovatkin tuntemattomia, otan asiakseni tutustua. Hantan ”muistelmat” ovat varmasti hulvaton kirja, sillä naisella tuskin on ollut kovin tavanomaisia reissuja. 😉

      Tykkää

      riitta

      25.11.2011 at 22:29

  6. Olipa hauska lukea ”lukusuosituksia”. Suurin osa kirjoista oli kovin tuttuja. Täytyi oikein mennä tuijottamaan kirjahyllyä, jota mitä sieltä vielä voisi suositella. Vaan jouduin toteamaan saman – suosikit riippuvat aikakaudesta ja elämäntilanteesta… Novellipuoli taisi jäädä edellisistä listoista puuttumaan – yksi minuun syvästi vaikuttaneista on ollut Tuula-Liina Variksen Pikkunaisia. Se on niin elämänmakuinen. Ai niin ja sitten tietenkin Frank McCourtin Seitsemännen portaan enkeli. Saapi hymyillä muutaman kerran.

    Tykkää

    Anne Immonen

    25.11.2011 at 23:44

    • No näinhän se on: kirjojen sisällön täytyy tavallaan korreloida oman elämän kanssa, jotta saa ahaa-elämyksiä. Seitsemännen portaan enkeli oli kyllä todella hyvä, samaa mieltä! Mä tiedän vain McAlcottin Pikkunaiset, joten täytyy tutustua Varikseen. 😀

      Tykkää

      riitta

      26.11.2011 at 12:47


I live for comments!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: