masutoaitemu

【マストアイテム】 Japanese noun : must-have, essential item

Japanin syömiset

with 4 comments

Hiihtolomareissustamme kertova toinen osa käsittelee ruokaa, kuten luvattu. Kokeilimme paljon kaikenlaista uutta, ja tietenkin vanhoja suosikkeja oli saatava nytkin.

Japanilainen ruokahan on niin paljon muuta hyvää kuin pelkkää sushia, niin paljon kuin siitä pidänkin. Tämä mainoskyltti oli siis pakko ikuistaa!

Ensimmäisenä iltana raahasimme aikaerosta rasittuneet luumme ja silmäpussimme hotellirakennuksessa sijaitsevaan ravintolaan, jossa otimme sukiyaki-aterian. Ateriaan kuului aluksi myös sashimia, tempuraa ja erilaisia kasvislisukkeita. Teemme kotioloissa usein sukiyakia, ja sainkin uusia ideoita siitä, miten omaa tekemistä voisi parantaa. Esimerkiksi sipulia en ole koskaan käyttänyt, mutta kuumalla pannulla karamelisoidut sipulit olivat niin hyviä, että ne ovat jatkossa meilläkin käytössä.

Osakan linnan luona ostin pienestä kojusta Osakan ja Kansain alueen erikoisuuksia eli mustekalapalleroita. Näitä oli myynnissä vähän siellä sun täällä, paikat tunnistaa piirroshahmomustekalan kuvasta. Hyviä olivat; juuri sopivaa mutusteltavaa raikkaassa ulkoilmassa. Täyte on pehmeää, eikä kuori ole rapea vaikka voisi kuvitella. Päälle oli ripoteltu kuivattuja tonnikalahiutaleita.

Kobessa oli ihan pakko saada kuuluisaa kobe-härän lihaa. Opaskirja suositteli A1-ravintolaa, jossa ruoka olikin ihan huippua. Valtavalla parilapannulla liekitetty liha suli suussa, samoin lisukkeet (pinaattia, sipulia, valkosipuliriisiä ja lohkoperunoita). Pieni hämmennyksen hetki tosin koitti, kun ravintolan taustamusiikin seassa kajahti Silja Linen tunnusmusiikki: täng-täng-täng-tänggäänggään-täng-täng… No, olipahan kotoisa tunnelma.

Hiroshimassa on okonomiakiin erikoistunut kokonainen kerrostalo (siis useita eri ravintoloita useammassa kerroksessa). Kyse on siis japanilaisesta halvasta pikaruoasta, jolla opiskelijat kuulemma elävät. Ohuiden lettujen väliin voi ilmeisesti heittää mitä vaan, jonkinlainen pyttipannu siis. Meidän letuissamme piilotteli mm. nuudeleita, jauhelihaa, ituja ja äyriäisiä. Kuuman levyn ääressä oli hauska seurata paikan pitäjän työskentelyä, ja tämän jutustelua ohikulkijoiden kanssa. Okonomiaki on todella hyvää, eikä tosiaan verota matkakassaa liiemmälti.

En ollut aiemmin päässyt kokeilemaan teppanyaki-illallista, joten sellaiselle oli hinku päästä. Hotellirakennuksesta löytyi kuin löytyikin kyseistä hupia tarjoava paikka. Täälläkin sai istua pitkän keittolevyn ääressä ja katsella kokin työskentelyä. Huippuhyvä kokonaisuus: raikas salaatti, lisää kobe-härkää, hummeria ja kalaa. Niin ja tietenkin säilöttyjä vihanneksia, niitä saa joka aterialla.

Japanilaiset käyttävät paljon junia matkustamiseen, ja lyhyillekin matkoille otetaan eväät mukaan. Bento-laatikoiden valikoima juna-asemilla aiheuttaa päänvaivaa, kun haluaisi ottaa vähän kaikkea mukaan. Riisi on tässäkin pääroolissa, valitsemassani rasiassa oli saman verran riisiä, kuin muita aineksia yhteensä.

Japanilaisilla juna-asemilla ja toimistorakennuksissa on muuten paljon ihania pikkupaikkoja, joissa tarjoillaan niin länsimaista kuin japanilaistakin evästä. Ikkunoissa on muovimalleja, joista saa osviittaa, minkälaisesta paikasta on kyse. Näissä paikoissa on myös mielenkiintoista seurata paikallisia, jotka tulevat after work –drinkeille ja syömään työporukassa illallista. Toivon aina, että ymmärtäisin mitä he puhuvat, meininki vaikuttaa sen verran hauskalta yleensä. Yksi meidän suosikkimme on Kirin City, joka on alun perin kehitetty markkinoimaan Kirin-oluita. Lisäksi tarjotaan mm. valkosipulileipiä, öljyssä tiristettyjä katkarapuja, pieniä pizzoja ja muuta suolaista oluen kaveriksi. Kirin Cityjä on niin Tokiossa kuin Osakassa, ja varmasti muuallakin. Jos satutte joskus Japaniin, niin etsikää paikka käsiinne ja ottakaa yksi Kirin Lager minun kunniakseni!

Hyvä kahvilaketju on Doutor, näitäkin on joka paikassa.  Aamuisin monissa kahviloissa tarjotaan kevyttä aamiaispakettia (kulkee nimellä morning set), johon kuuluu paksuja paahtoleivänviipaleita, kahvia tai teetä ja esimerkiksi pieni rippunen munakokkelia.

About these ads

Written by riitta

10.3.2012 at 07:47

4 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Herkulliselta näyttää! Kokeilitko okonomiyakia myös Osakassa? Hiroshima ja Osaka kilpailevat okonomiyakeillaan, edellisessä sisään laitetaan nuudeleita, jälkimmäisessä ei niinkään. Muuten ainekset voi tosiaan olla vaikka mitä, kunhan kaalia kumminkin on mukana. Niin hyvää! Samoin nuo mustekalapallerot, slurp :)

    Tykkää

    Hirame

    10.3.2012 at 09:49

    • Himprura, en kokeillut, olisi näköjään pitänyt vertailun vuoksi. Tokiossa sen sijaan olen kokeillut, siellä okonomiyaki oli enemmänkin paksu pannukannu. Superhyvää kaikissa muodoissaan!

      Tykkää

      riitta

      10.3.2012 at 09:52

  2. Alkoi naurattaa se Silja Line:) Kiva ja kiinnostava matkaraportti! Opin samalla paljon uutta. Sukiyaki oli minulle tuntematon suuruus. Koskas julkaiset reseptin? On muuten ihan eri näköisiä nuo Hiroshiman okonomiyakit kuin mitä söin Osakassa.

    Tykkää

    Ankerias Vipunen

    21.3.2012 at 20:43

    • Hih, arvaa vaan oliko pokassa pitelemistä, melkein odotin jostain laskeutuvan lokkeja lentelemään päittemme ylle… :-D

      Letut eroavat näemmä paikasta toiseen, Tokion versio (Akihabarassa) oli tosiaan enemmän pannukakku/piirakka. Tykkäisit muuten varmasti sukiyakista, laitan reseptin pikapuoliin, itselläkin on jo taas himo siihen.

      Tykkää

      riitta

      22.3.2012 at 09:08


I live for comments!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 171 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: