masutoaitemu

【マストアイテム】 Japanese noun : must-have, essential item

Gnocchit Sorrenton tapaan

with 6 comments

Aromaattisessa tomaattikastikkeessa lepäävät täyteläiset perunagnocchit ovat kylmien kelien ruokaa.

Sorrenton kaupunki sijaitsee Napolinlahden rannalla Etelä-Italiassa. En ole koskaan käynyt, mutta voisin kuvitella tomaattien voivan erityisen pulskasti noilla leveysasteilla – niistä syntyvä kastike riittää enemmän kuin hyvin perunatyynyjen kaveriksi.

gnocchiallasorrentina

Jauhoisista perunoista tehty gnocchitaikina pitää uskaltaa jättää sopivan pehmeäksi, muuten saa vain kumisia taikinamöykkyjä aikaiseksi. Muuten taikina on helppo tehdä, ja samalla vaivalla kannattaa tehdä iso satsi ja laittaa osa pakkaseen. Netistä löytämäni ohjeen mukaan höyrytin perunat kypsiksi keittämisen sijaan, joku väitti että tällä saisi vähennettyä taikinassa käytettyjen vehnäjauhojen määrää. Gnocchien pintaan painellaan joskus haarukalla kuvio (tai pyöritellään ne gnocchilaudan kautta raidallisiksi), minä jätin tämän vaiheen yksinkertaisuuden vuoksi väliin.

Tomaattikastikkeen teen aina tällä ohjeella. Annan herkulliset kuuloiset syksyiset kurpitsa-gnocchit löytyvät puolestaan täältä.

Iso vuoka 4:lle:

  • 3 isoa Rosamunda-perunaa
  • 1 kananmuna
  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • ½ tl jauhettua muskottipähkinää
  • suolaa, mustapippuria
  • annos tomaattikastiketta
  • 1 mozzarellapallo

Höyrytä pestyt perunat kypsiksi, tähän menee puolisen tuntia. Kuori perunat kun ne ovat vielä kuumia, ja jauha ne perunalumeksi esimerkiksi siivilän läpi painelemalla. Ripottele perunoiden päälle jauhot ja mausteet ja riko vielä kananmuna sekaan.

Alusta taikina pehmeäksi palloksi. Leikkaa pallo neljään osaan, ja pyöritä varovaisesti pötkyläksi. Leikkaa pötkylä noin 1,5 sentin levyisiksi tyynyiksi.

(Jos et kypsennä gnoccheja heti, säilytä ne kostean keittiöpyyhkeen tai märäksi rutistetun leivinpaperin alla.)

Keitä gnocchit kypsiksi pienissä erissä suolatussa vedessä. Kypsä gnocchi nousee veden pinnalle, josta se on helppo nostaa reikäkauhan avulla kuivumaan.

Lado gnoccheja uunivuokaan kerroksittain tomaattikastikkeen ja mozzarellapalojen kanssa. Paista uunissa 200 asteessa kunnes juusto on sulaa.

´tis the season: pikkujoulutarjottavia

with 4 comments

Pikkujoulujen sesonki on huipussaan, ja jopa etelään saatiin lunta silmänlumeeksi juuri sopivaan aikaan.

Haluan aluksi jakaa kanssanne viinivinkin, olen nimittäin löytänyt todella erinomaisen kuohuviinin: espanjalaisen Jaume Serra Brutin. Tämä panee kunnolla kampoihin jaloimmillekin kuplille raikkaudellaan ja paahteisuudellaan! Viinissä on sopivasti ytyä sopiakseen myös ruoan kanssa nautittavaksi. Pullollisen saa häkellyttävän halpaan hintaan: 8,49 euroa. Ei, tuosta ei puutu numeroita.

Juhlien järjestämisessä on oikeastaan vain kaksi muistamisen arvoista sääntöä: laita kuohuviini ajoissa kylmenemään, ja muista tunnelmavalaistuksen ja –musiikin merkitys. Toki ruokaakin kannattaa tarjoilla, mutta pienillä suupaloilla ja pähkinöillä pääsee jo pitkälle, jos ei ole keittiössä viihtyvää rotua.

Pari pikaisesti valmistuvaa tarjottavaa, joita on helppo tehdä sarjatuotantona isommallekin porukalle:

Kallen kaviaari –taikinarullat

Sulata pakastettu voitaikina ja kauli se ohueksi levyksi. Levitä sille tuubillinen Kallen kaviaaria (kuten korvapuusteja tehdessä) ja rullaa levy pötköksi. Leikkaa rullasta n. 1-2 sentin paksuisia kiekkoja, ja paista kiekot uunissa 200 asteessa kullanruskeiksi (10-15 minuuttia, tarkkaile paistumista).

Paahdetut chili-cashew-pähkinät

Paahda pähkinöitä kuivalla kuumalla pannulla, kunnes ne ovat saaneet pintaansa hieman väriä. Kannattaa olla tarkkana, sillä pähkinät palavat helposti. Ravistele siis pannua rivakasti muutamaan kertaan paistamisen aikana. Kaada kuumat pähkinät tarjoiluastiaan, ja mausta merisuolalla ja kuivatuilla chilihiutaleilla (aloita pienellä määrällä).

Kokeile myös näitä (ohje löytyy kuvia klikkaamalla):

papudippi

siikacevichetacot

siika-alkupalat

Ilme kirkkaammaksi Duilla

with 2 comments

duiseerumi

masutoaitemu promotion

Hoidin taas ihoni tasapainoon Dui-hoidossa. Tällä kertaa kiinnitin erityistä huomiota siihen, että hoito puri ihanan tyynnyttävästi silmänympärysten turvotukseen.

(Jos ensimmäinen kysymyksesi otsikon luettuasi on mikä ihmeen Dui, klikkaa tästä.)

Toki näin myös ne vanhat tutut hyvät puolet: iho on tasaisemman värinen, ihohuokoset nenänpielissä ja poskipäissä pienemmät ja pari orastavaa finniä katosi taivaan tuuliin. Mutta ennen kaikkea olin iloinen ilmeen silminnähtävästä kirkastumisesta, en ole enää yhtä väsyneen näköinen kuin ennen hoitoa. Joten, jos edessä on pitkä pikkujouluputki, kannattaa varata aika Duihin. Ja ehkä myös putken jälkeen…

Dui ei ole perinteinen hemmotteluhoito, eli et saa valkoista froteekylpytakkia yllesi etkä pehmeitä tossuja jalkaan. Sen sijaan saat tehokkaan, ihoa selvästi aktivoivan ja sitä kaunistavan hoidon, jonka vaikutukset tuntuvat pitkään. Hoito ei missään nimessä satu, mutta tuntuu iholla tavanomaista ihonhoitoa enemmän.

Hoitojen välillä ihoa pitää tietenkin hoitaa kotona. Sain hoitolasta Youth Formula -seerumin ja Skin  Polish –kuorintavoiteen, joista etenkin seerumi tuntuu sopivan iholleni. Kosteuttava ja raikastava vaikutus on ilmeinen, ja on tällä ehkä aavistuksen ”liftaava” vaikutus myös. Pintakuiva ihoni tosin kaunistuu eniten lisäkosteutuksen ansiosta, joten huomaan omassa ihossani aina juuri sen, enkä välttämättä muita vaikutuksia.




Hoitolan nettisivut

Dui Clinic Kauneuskeskus
Sörnäisten rantatie 8
Puh. 040 489 53 01

Written by riitta

12.11.2014 at 14:05

Kampaa purjolla

with 12 comments

Yksi ehdottomasti suosituin Pinterest-pinnaukseni (vai mitä nämä ovat suomeksi?) on räyhänhenki Gordon Ramsayn resepti kampasimpukoille purjovinaigrettellä.

One of my most popular Pinterest-pins is a recipe for scallops and leek vinaigrette by Gordon Ramsay. I finally tried cooking it, and I have to say it tastes really, really good! The scallops’ slight sweetness goes incredibly well together with the tangy vinaigrette made with Dijon-mustard. For the recipe in English, please click here.

kammatpurjolla

Olin merkannut ohjeen muistiin aikoja sitten, mutta kun taas yksi ihminen kiinnostui tästä Pinterestin puolella, oli korkea aika kokeilla, onko ohje oikeasti hyvä, vai kuulostaako se vain siltä. Isänpäiväillallinen tuntui otolliselta ajalta testikokkaukselle.

Ohje on sarjassamme helpolla juhlavaa. Muutama raaka-aine toimii yhdessä kuin häkä, ja lopputulos on huomattavasti enemmän, kuin osiensa summa – kulunutta partta lainatakseni. Äyriäisten makeus pelaa suussa sulavan hyvin yhteen kastikkeen happamuuden ja sinapin terävyyden kanssa.

Kampasimpukat ostin Mankkaan K-Supermarketista, jonne on ilmestynyt aikuisten karkkilaari: pakastealtaasta saa itse annostella ja punnita kampasimpukoita, kuorellisia katkarapuja ja jättiravun pyrstöjä. Ihana idea!

Kampa-annos kahdelle:

  • 6 pulskaa kampasimpukkaa
  • 1 pieni purjo (vain valkoinen osa)
  • 1 rkl valkoviinietikkaa
  • 1 rkl Dijon-sinappia
  • ripaus sokeria
  • suolaa, mustapippuria
  • sitruunanmehua
  • oliiviöljyä paistamiseen

Huuhtele purjo hyvin ja leikkaa se noin sentin mittaisiin pätkiin. Kuullota purjoviipaleita kuumalla pannulla oliiviöljyssä, kunnes ne pehmenevät ja saavat hieman väriä. Sekoita sillä aikaa etikka, sinappi ja hyppysellinen sokeria emulsioksi. Sekoita kastike ja purjoviipaleet keskenään, ja mausta suolalla ja pippurilla.

Taputtele kampasimpukat kuiviksi puhtaalla pyyhkeellä ja halkaise ne sivusuunnassa kahtia. Paista niitä kuumalla pannulla oliiviöljyssä minuutti per puoli, maustaen kumpikin puoli suolalla, pippurilla ja pienellä tujauksella sitruunanmehua. Lado simpukat lautaselle ja asettele purjovinaigretteä päälle.

Pikkupaloja vielä Japanista

with 12 comments

Yritän pitää mielen virkeänä pimeydessä, tuntuu että vuosi vuodelta kaamoksen sietäminen käy vaikeammaksi. Kauniit muistot yleensä piristävät, joten kävin viime Japanin matkan kuviamme läpi. Poimin niistä muutaman ruoka-aiheisen kuvan, joista toivottavasti on teillekin iloa. 

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

riisipallo

Japanissa reissatessa kannattaa ostaa pidemmille junamatkoille eväät asemien erittäin runsaasta evästarjonnasta. Erilaiset kioskit myyvät mitä mielikuvituksellisimpia bento-bokseja, joiden sisällöstä en koskaan pääse ennen maistamista varmuuteen. Riisiä on kaikissa, sekä pikkelöityjä vihanneksia. Junissa kiertää myyntikärry, mutta niiden valikoima on suppea, juomat niistä voi ostaa.

Tämä taisi olla kaikkein ylellisin eväsrasia, sushia vasemmassa alalaidassa ja ankkaa oikeassa.

bento2

Tämä oli tempura-teemainen bento:

bento3

Tässä taasen oli laaja otanta vähän kaikkea – ahmatille, joka ei osaa päättää:

bento1

Tokyo Skytreen juuressa olevassa kauppakeskuksessa on myös ruokakauppa.

st_ruokakauppa1 st_ruokakauppa2 st_ruokakauppa3 st_ruokakauppa4 st_ruokakauppa5

Nagasakissa oli onneksi aikaa okonomiyakille:

nagasaki1

Written by riitta

7.11.2014 at 16:24

Remingtonin taikasauva

with 4 comments

masutoaitemu promotion

Kun aloitan hiustenlaiton, alkaa korvissa yleensä soida Martti Servoa: ”Mikä on kun ei taidot riitä, mikä on kun ei onnistu? Onko niin ettei niittää voi sieltä, mihin koskaan ei kylvetty.”

Olen siis aivan toivoton, mitä tulee kampausten tekoon ja hiusten muotoiluun. Johtuisiko tämä siitä, etten oikein pidä hiuksistani – turhamaisena tapauksena olen opetellut korostamaan mielestäni kauneinta piirrettäni eli silmiäni… Usein tuntuu siltä, että tyylini jää vähän puolitiehen asun ja meikin ollessa kuosissa, mutta hiuksille ei ole osattu tehdä mitään.

Useimpien kampausten ja hiustyylien pohjalle tarvitsee jonkinasteista muotoilua (ja tietenkin muotoilutuotteita), jotta ne pysyvät kuosissaan. Minulla on luonnontilassa todella silkkinen hiuslaatu, joka liukuu pitkin päätä tasaisempana kuin Pohjanmaan lakeudet, jos en tee sille jotain. Yleensä päädyn vain kuivaamaan hiukset pää alaspäin ja käyttämään tyvikohottajaa (Big Sexy Hairin Root Pump on kaikkein paras).

remington1 remington2

Sain Remingtonilta upouuden Your Style Styler Kit -monitoimilaitteen, jossa on kolme vaihtopäätä: lämpöharja, 19 mm piippausrauta ja sauvakiharrin. Olen kokeillut tätä niin kiharoiden tekoon kuin poninhäntien huolitellumpaan muotoiluun, ja pidän todella paljon! Ja täytyy alleviivata, että jos minä saan tällä nättiä jälkeä aikaiseksi, niin sitten saa kuka tahansa. Etenkin piippausrauta on mieleiseni, sillä saa pehmeät laineet, kuin luonnonkiharat.



Plussat:
Johto pyörii akselinsa ympäri kokonaan, eli laitetta voi kääntää ja vääntää ilman, että tarvitsee pelätä johdon osumista kuumiin rautoihin. Rauta kuumenee puolessa minuutissa, ja lämpöä voi säätää aina 220 asteeseen (lämpöharjan maksimilämpötila 180). Eri päät lähtevät helposti irti, mutteivät tunnu heppoisilta käytössä. Pakkauksessa tulee mukana sormia suojaava hansikas ja tilava säilytyspussi. Lisää vaihtopäitä voi myös ostaa erillisinä osina, kaikki istuvat samaan varteen. Yhdellä laitteella saa siis todella monta kiharatyyliä aikaiseksi.

Miinukset: Harjaosalla tehdyt taivutukset eivät kestä koko päivää, ainakaan sateisena päivänä. Toki lopputulos on kuohkeampi, kuin ilman muotoilua.

Hinta: 49,95 euroa

Written by riitta

4.11.2014 at 06:33

Lobo-Dog: Insanely Good

with 8 comments

Viimeinen OivaPari-osakilpailu on kaikkein ylellisin: kehitä gourmet-pikaruoka shampanjan arvolle sopivaksi.

lobodog2a

I´m taking part in a recipe invention competition where the participants were asked to come up with the perfect gourmet fast food to accompany G.H. Mumm Cordon Rouge Brut –champagne. The possibilities seemed endless – I mean come on, everything tastes good with champagne! I finally decided to pair a luxury drink with something equally sumptuous: lobster. Click here for the Lobo-Dog –hot dog –recipe.

lobodog1

Kuohuviinit ja shampanjat ovat nykyään paitsi juhlajuomia, myös varteenotettavia vaihtoehtoja läpi aterian juotaviksi. Ravintola Savoyn sommelier Antti Uusitalo tietää kertoa jopa saunashampanjan yleistymisestä – tuolla palkinnolla minutkin kieltämättä saisi löylyihin!

Champagnen alue sijaitsee yllättävän pohjoisessa. Sen viileä ilmasto vaikuttaakin viinin hapokkuuteen, ja maaperän kalkkisuus tuo makuun mineraaleja. Shampanjoissa käytetään kolmea rypälettä: viinin selkärangan muodostavaa pinot noiria, hedelmäisyyttä tuovaa pinot meunièreä ja eleganttia chardonnaytä.

Maailman makunystyrät suosivat yhä kuivempia kuohuviinejä. G.H.Mummin Cordon Rouge Brut on juuri sopivan kuiva minun makuuni, siinä on sitrushedelmää ja kuivaa paahteisuutta. Väri on kirkkaan läpikuultava.

Reseptin kehittely tuotti aika lailla päänvaivaa. Vaihtoehtoja tuntui olevan liikaa, muttei sitten muka kuitenkaan yhtään. Lopulta päätin vetää luksuksen tappiinsa, ja valita pääraaka-aineeksi jotain yhtä ylellistä kuin shampanja: hummerin. Ylellisyyttä annokseen tuo myös se, että Lobo-Dogien kaikki osat tehdään itse, majoneesista hodarisämpylöihin (jotka teen aina Jonnan reseptillä).

Jos haluat lisää potkua loboihin, sekoita täytteen joukkoon cayenne-pippuria. Lisää ruokaisuutta puolestaan saa salaatista ja vaikka hölskytyskurkuista.




Lobo-Dogit

1 pakastehummeri

2 keltuaista

2 dl rypsiöljyä

1 lime

puoli punttia korianteria

1 porkkana

suolaa, mustapippuria

Sulata hummeri. Mehukkain tapa on antaa hummerin sulaa rauhassa yön yli jääkaapissa. Riko panssari veitsen hamaralla, ja poimi kaikki liha talteen pyrstöstä ja saksista. (Muista poistaa suoli!) Pilko liha pieneksi.

Raasta puolikkaan limen kuori talteen. Sekoita kulhossa keltuaiset ja puolikkaan limen mehu. Vatkaa rypsiöljy sekaan hitaasti valuttamalla. Mausta limen kuorella, korianterilla, suolalla ja pippurilla. Sekoita joukkoon hummerinlihalla. Raasta porkkana ja lisää sekin.

oivapari2014

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 171 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: